Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

13.5.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1415 viiniä, 275 olutta, 11 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


17.7.16

Tuottajaesittely: Weingut Stallmann-Hiestand

Kierroksemme The Other Grapes of Germany -reissun kolmantena päivänä jatkui! Päivän teemana oli Rheinhessen ja olimme ehtineet vierailla jo eteläisessä Rheinhessenissa sijaitsevalla Pfannebeckerillä ja Rheinhessenin keskiosissa sijaitsevalla Weingut Winterillä. Nyt oli vuorossa 10 km Winteriltä pohjoiseen sijaitseva Uelversheimin kylä ja Weingut Stallmann-Hiestand.

Rheinhessenin keskiosissa ja viinialueen todellisessa sydämessä sijaitseva, noin 1000 asukkaan Uelversheim on ikivanha viinikylä, jonka pinta-alasta on käytännössä aina ollut vähintään neljännes vain viinitarhojen peitossa. Tässä kylässä on Stallmann-Hiestandin viinitalo toiminut jo lukuisien sukupolven ajan suvun ikivanhassa viinitalossa, josta valtaosa on peräisin 1850-luvulta.

Nora ja Christoph Hiestand.
Saapuessamme paikalle meidät ottivat vastaan taloa nykyisin pääasiassa pyörittävät Christoph Hiestand ja hänen vaimonsa Nora; talon toiminnassa ovat kuitenkin aktiivisesti mukana myös Christophin vanhemmat Werner ja Siglinde Hiestand sekä Christophin ja Noran pienet tyttäret – jälkimmäiset omien kykyjensä ja innokkuutensa mukaan. Koska viinitalo sijaitsee aivan Uelversheimin kylän keskellä, ei tiukasta aikataulusta johtuen ollut järkevää lähteä tutustumaan talon viinitarhoihin, jonne olisi ollut hieman ajettavaa. Siirryimme siis suvun vanhan viinitalon takapihalla sijaitsevaan aurinkoiseen puutarhaan, jossa Hiestandit esittelivät talon historiaa, nykypäivää ja viinejään.

  • Historiallinen Stallmann-Hiestandin viinitalo toimii tällä hetkellä 8. sukupolvessa Uelversheimin kylässä. Talon toiminta on keskittynyt suvun historialliseen maataloon, joka on vuosien myötä ympäröitynyt muilla kylän taloilla Uelversheimin laajentuessa. Talo on rakennetty nykyiseen muotoonsa 1850-luvulla, mutta monet talon osista ovat vielä merkittävästi vanhempia. Esimerkiksi talon viinikellari on noin 250-vuotias, vanhimpien sen osien ollessa jo 1760-luvun alkupuolelta. Maanalaisessa kellarissa lämpötila on tasaisesti vuoden ympäri noin 7–9 °C.
  • Talon nokkamiehenä toimii Werner Hiestand, joka on myös toiminut useita vuosia Rheinhessenin alueellisen viinijärjestön presidenttinä. Hänen johdollaan Stallmann-Hiestandin viinitalo muuttui perinteisestä sekamaataloutta harrastavasta maatalosta puhdasveriseksi viinitaloksi. Nykyisin Werner on jättänyt talon hoidon pääosin poikansa harteille, mutta Werner toimii edelleen aktiivisesti mm. tarhojen hoidon ja viinimaisteluiden järjestämisen parissa.
  • Valtaosasta talon toiminnasta vastaa Wernerin poika Christoph, joka aloitti talon viinintekijänä valmistuttuaan Geisenheimin viiniyliopistosta vuonna 2007. Hänen vastuullaan on sekä tarhojen hoito että viinien valmistus. Wernerin vaimo, viinitoimittaja Siglinde järjestää maisteluita ja edustaa taloa erilaisissa tapahtumissa, kun taas Christophin vaimoi Nora pyörittää viinitalon talouspuolta.
  • Talo on lisäksi tehnyt pitkään töitä lähellä sijaitsevan Alzeyn protestanttisen kehitysvammaisten työpajan kanssa, jossa samaan sukuun kuuluva Jochen Hiestand työskentelee. Hiestandit järjestävät erilaista toimintaa kehitysvammaisille ympärivuotisesti viinitalolla.
  • Talon omistuksessa on tällä hetkellä noin 20 hehtaaria viininviljelyksiä hajautettuna n. 35 eri tarhalle.
  • Talon tuotannosta noin 75% on valkoviiniä ja 25% valkoviiniä. Tarhoillaan viljellään peräti 15 eri rypälelajiketta, kuten mm. Cabernet Sauvignonia, Chardonnayta, Gewürztramineria, Pinot Blancia, Pinot Gris'tä, Pinot Noiria, Rieslingiä ja Silvaneria. Kuivat viinit edustavat 85% tuotannosta ja jälkiruokaviinit 5%. Loput 10% ovat puolikuivia ja puolimakeita viinejä.
  • Vuosituotanto on noin 180,000 pulloa ja paikalliseen kulutukseen menee noin 80%. 20% menee vientiin alueen ulkopuolelle; 5% ulkomaille ja loput pääasiassa Berliiniin.
  • Talon tyyli on hyvin samankaltainen kuin monilla muilla alueen laatutuottajilla: vaikka luomusertifikaattia ei ole, pyritään tarhoilla minimoimaan torjunta-aineiden käyttö ja tarhojen biodiversiteettiä pyritään pitämään suurena antamalla mudien kasvien kasvaa vapaasti köynnösrivien välissä.
  • Myös viinien valmistus kellarissa perustuu lähinnä peukaloimattomuuteen: ainoastaan litran pulloissa myytävät perusviinit käytetään tarkoin valituilla, teollisilla hiivoilla tasalaatuisuuden takaamiseksi; kaikki muut viinit käytetään rypäleiden omilla villihiivoilla. Perusviinejä lukuun ottamatta käytännössä kaikki viinit kypsyvät myös erittäin pitkään hiivasakan päällä ennen pullotusta.
  • Christoph pyrkii tuottamaan raikkaita, enemmän matalaa alkoholia ja korkeaa hapokkuutta kuin äärimmäisen kypsää hedelmää korostavia viinejä. Alueelle kuitenkin epätyypillisesti edes valkoviinien käymislämpötilaa ei kontrolloida, vaan viinien annetaan käydä kellarin viileyden toimiessa ainoana viilentävänä tekijänä.
  • Talo käyttää myös runsaasti tammitynnyreitä: uusia ranskalaisia Alliersin tammitynnyreitä ja unkarilaisia tammitynnyreitä ostetaan noin 30–40 kpl joka vuosi (Unkarilaisten tynnyreiden hinta on n. 600–700€ tynnyriltä, ranskalaisten 1000–1200€). Lisäksi kellarista löytyy noin 30 kpl 1,200–3,600 litran tammisammiota.

Suvun viinitalo on peräisin 1850-luvulta.
Viinejä maistattaessaan Christoph mainitsi, että hän ei juurikaan mieti, minkälaiset viinit ovat suosittuja tai minkälaiset viinitrendit maailmalla jylläävät – hänellä on selvä käsitys siitä, minkälaisista viineistä hän itse pitää ja sellaisia viinejä hän myös haluaa valmistaa. Jos myös muut ihmiset pitävät hänen viineistään, sen parempi. Samalla hän mainitsi, että hänellä on myös heikko kohta ns. "kalifornialaisiin", tuhteihin ja voimakkaasti tammitettuihin superviineihin, minkä vuoksi hän valmistaa myös niitä. Christoph mainitsi myös, että hän tiedostaa, ettei tämmöiset viinit ole suuressa suosiossa tätä nykyä, mutta hän haluaa valmistaa niitä joka tapauksessa, koska hän itse pitää niistä.

Viennistä Christoph kertoi, että valtaosa heidän viineistään kulutetaan paikallisesti. Merkittävin kuluttajaryhmä on paikalliset yksityiset asiakkaat, jotka joko tulevat paikan päälle ostamaan viininsä tai tilaavat ne netin kautta. Pieni osa viineistä menee Berliiniin, erityisesti yhteen viinibaariin, jota heidän tuttunsa pyörittää. Christoph sanoi, että hän haluaisi, että heidän viinejään menisi myös enemmän vientiin ulkomaille, mutta samalla hän mainitsi, ettei häntä kiinnosta kiertää reissaamassa ympäri maailmaa esittelemässä viinejään – hän on henkeen ja vereen aito maajussi, joka on kotonaan tarhoilla ja viinikellarissa. Tämä kuulosti ulkopuolisen korviin hieman tilanteelta, jossa halutaan syödä kakku ja samalla säästää se, mutta toivottavasti viinitalolle löytyisi tästä huolimatta vientimarkkinoita myös ulkomailta!

Maistelumuistiinpanot maistamistamme viineistä:
  • Stallmann-Hiestand Sauvignon Blanc Trocken 2015: Sauvignon Blanc (100%). Pelkästään terästankeissa luonnonhiivoilla käytetty viini.
    Yleensä väriltään neutraaliksi Sauvignon Blanciksi viinillä on melko syvä, kellervään taittuva vaaleanvihreä väri. Runsaassa, aromikkaassa ja vihersävytteisessä tuoksussa parsaa, ruohoa, kevyttä nokkosta ja hentoa sitruksisuutta. Suussa viini on kepeä, hapokas ja eloisa. Rapsakassa, happovetoisessa makumaailmassa sitruksisuutta, vihertäviä nokkosen ja hennon ruohoisuuden sävyjä, karviaista, kypsää pomeloa, kevyttä keltaista hedelmää ja hentoa, ujosti kirpakkaa passiohedelmää. Pitkässä ja raikkaan hapokkaassa jälkimaussa kypsää keltaista hedelmää, mehevää omenaa, kevyttä passiohedelmää ja hentoa nokkosvoittoista vegetaalisuutta. Kokonaisuutena viini on tasapainoinen ja miellyttävä, mutta varsin yllätyksetön ja geneerinen perus-Sauvignon Blanc. Melko lailla hintansa arvoinen (8,20€).
  • Stallmann-Hiestand Weisser Burgunder Trocken 2015: Pinot Blanc (100%). Pelkästään terästankeissa luonnonhiivoilla käytetty viini; talon "käyntikortti". Alkoholia 12,4%.
    Vaaleanvihreä väri. Aromikkaassa tuoksussa keltaista kivellistä hedelmää, keltaista omenaa ja kevyttä keittobanaania. Suussa viini on runsas ja täyteläinen, mutta myös tasapainoisen hapokas ja eloisa. Makumaailmassa kypsää, pehmoista omenaa, keltaluumua, kevyttä mausteisuutta ja ujoa päärynää. Runsas jälkimaku on mehevä, mutta keskimaun tavoin myös sopivan hapokas ja freesi. Kielelle jää kypsää omenaa, mehukasta keltaluumua, kevyttä mausteisuutta, hentoa päärynää, ujoa cantaloupea ja aavistus mineraalisuutta. Kokonaisuus on lempeä, miellyttävän moniulotteinen ja helpostilähestyttävä. Viini on hyvä, tasokas perustason Pinot Blanc, joka suorastaan ylisuoriutuu hintaansa (5,80€) nähden.
  • Stallmann-Hiestand Grauer Burgunder "S" Aulenberg 2015: Pinot Gris (100%). Matalasatoisten tarhojen valikoiduista rypäleistä valmistettu viini, kypsynyt pitkään sakkojen päällä. Jäännössokeria 3 g/l, happoja 6,7 g/l, alkoholia 13,5%.
    Kohtalaisen syvä, sitruunankuorenkeltainen väri. Tuoksu on hillitynpuoleinen, mutta silti huokuu runsautta ja konsentraatiota. Kypsässä aromimaailmassa keltaluumuisuutta, lähes ylikypsää omenaa, ujoa mausteisuutta ja hentoa hunajaa. Viinin konsentroitunut makumaailma tuntuu olevan yhtä aikaa sekä kuiva että kypsänmakea. Intensiivisessä makumaailmassa hyvin runsasta keltaista hedelmää, pääosassa persikkaa ja kevyempää keltaluumua, taustalla mausteisuutta ja hentoa mineraalisuutta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja jopa öljyinen, mutta samalla varsin ryhdikäs ja rapsakan hapokas. Pitkässä ja mehevässä jälkimaussa mausteisuutta, kalkkista mineraalisuutta, kypsää omenaa ja mehukasta keltaluumuisuutta. Viini on kokonaisuutena erittäin hyvä, vakuuttava ja rakenteikas esitys, joka huokuu kellarointipotentiaalia. Upea ostos 10,50€ hinnalla.
  • Stallmann-Hiestand Chardonnay Barrique 2015: Chardonnay (100%). Kypsytetty 5–6kk uusissa keskiasteisesti paahdetuissa barrique-tynnyreissä. Pullotettu noin 2 viikkoa ennen maistelua.
    Keskisyvä kellanvihreä väri. Melko runsas, makeahko, mausteinen ja jopa karamellinen tuoksu, jossa hyvin selvää, kuivakkaa tammeaa, kypsänmakeaa persikkaa, hentoa muskottipähkinää, ujoa pippurisuutta ja aavistus vaniljaa. Suussa viini on runsas, täyteläinen, öljyisen raskas ja pureskeltavan mehevä. Rehevässä makumaailmassa kypsää omenaisuutta ja makeaa keltaluumuisuutta, voimakasta mausteisuutta, vaniljaa, kevyttä muskottia ja ujoa paahdettua pähkinärouhetta. Viini on melko hapokas, mutta silti melko raskastekoinen ja hidasliikkeinen. Pitkässä ja vivahteikkaassa jälkimaussa karamellista ja vaniljaista tammea, kermaisuutta, kevyttä mantelia ja hillittyä, kypsänmakeaa omenaa. Hyvin geneerinen ja yllätyksetön, uuteen tammeen hukutettu Chardonnay. Christoph Hiestand tuntui olevan viinistä varsin innoissaan, mutta hänen tunteensa viiniä kohtaan eivät tuntuneet saavan vastakaikua maisteluporukastamme.
  • Stallmann-Hiestand Grauburgunder Barrique 2015: Pinot Gris (100%). Kypsytetty 5–6 kk uusissa, "medium+" -paahtoasteen barrique-tynnyreissä. Alkoholia 15%. Viiniä on valmistettu 8 kpl 225 litran tynnyreitä ja se julkaistaan markkinoille lokakuussa 2016.
    Intensiivisen vihreä väri. Kompleksisessa tuoksussa runsasta, sekä mausteista että karamellisen makeaa tammea, kypsää keltaista hedelmää, muskottipähkinää, kevyttä aprikoosia ja hillittyä vaniljaa. Viini on suussa erittäin runsas, öljyisen täyteläinen, kohtalaisen lämmin ja raskasliikkeisen rauhallinen. Makumaailmasta löytyy bitteristä mausteisuutta, persikkaa, voimakasta pähkinäisyyttä, hillitysti pehmoisen ylikypsää aprikoosisuutta ja ujoa mineraalisuutta. Kokonaisuus on korkeintaan keskihapokas. Tuhti ja kompleksinen jälkimaku on mausteisen tamminen, kermainen, mineraalinen, karamellinen, hillityn persikkahilloinen ja kevyen toffeinen. Suuhun jää runsas, pitkäkestoinen, kevyesti lämmittävä ja ujosti makea jälkivaikutelma. Viini tuntuu tasokkaammalta ja vivahteikkaammalta kuin aiempi viini, Chardonnay Barrique, mutta tuoksu- ja makumaailmaltaan viini on lähes identtisen oloinen. Olisi kyllä mahdotonta mennä arvailemaan, mikä rypälelajike kaiken tämän tammen alta löytyisi. Hinta tulee olemaan todennäköisesti jossain 15€ tuntumassa, enkä ostaisi viiniä siihen hintaan. En kyllä ostaisi muutenkaan. Huhheijjaa.
  • Stallmann-Hiestand Spätburgunder "Für Paula" 2013: Pinot Noir (100%). Talon "paras" punaviini, nimetty Christophin ja Noran tyttären mukaan. Noin 25 päivän maseraatio. Kypsytetty 100% uudessa tammessa. Happoja 5,9 g/l, alkoholia 13,5%.
    Hohtava, runsas, läpinäkyvä rubiininpunainen väri; reunoilta vaaleamman punainen. Aromaattisessa, runsaassa ja makeaan taittuvassa tuoksussa kirsikka- ja vadelmahilloa, kaakaoista tammea, kevyttä hapankirsikkaa ja ujoa maamaisuutta. Suussa viini on runsas ja mehevänmakea. Makumaailmassa hyvin kypsää tummaa kirsikkaa, makean mausteista tammea, tummaa suklaata, makeaa vadelmaa, kevyttä mansikkaa ja hentoa hapankirsikkaisuutta. Viini on keskitanniininen ja melko matalahappoisen tuntuinen Pinot Noiriksi. Suuhun jää tuhti, suklainen, makean mausteinen ja lähes vadelmahilloinen jälkimaku. Viini muistuttaa kokonaisuutena enemmän chileläistä kuin keskieurooppalaista viiniä. Hyvin yhdentekevän oloinen, uuden tammen alle runnottu esitys ja 17,5€ hinnalla ei mitenkään hintansa väärti.
  • Stallmann-Hiestand Gewürztraminer Auslese 2015: Gewürztraminer (100%). Lokakuussa 2015 korjatuista rypäleistä valmistettu jälkiruokaviini. Viini on potentiaalialkoholiltaan oikeasti Beerenauslese-tasoinen (korkeampi), mutta koska sadonkorjuun aikaan tarhoilla ei ollut jalohometta, viini luokiteltiin "matalammalle" predikaatille, Ausleseksi. Happoja 6 g/l, alkoholia 10,5%.
    Hohtavan kellanvihreä väri. Varsin runsas, aromikas ja voimakkaan parfyyminen tuoksu, jossa tuntuu ruusuista kukkaisuutta, makeaa nallekarkkisuutta ja Fazerin vihreitä kuulia. Suussa viini on makea ja melko täyteläinen, mutta samalla runsaan hapokkuutensa ansiosta mukavan eloisa ja rapsakka. Mehevässä makumaailmassa kypsänmakeaa päärynää, ruusuvettä, hyvin voimakasta litsiluumua ja ujoa hunajaa. Vivahteikkaassa, pitkäkestoisessa ja yhtä lailla mehevän makeassa jälkimaussa tuntuu runsasta päärynähilloisuutta, litsuluumua ja hillittyä ruusuisuutta. Viinillä on hyvin intensiivinen ja makea, mutta myöskin miellyttävän freesi ja tasapainoinen habitus. Todella tyylikäs ja ihastuttava esitys, jossa yhdistyy hienosti Gewürztraminerille tyypilliset piirteet lajikkeelle hyvin epätyypilliseen raikkauteen ja ryhdikkyyteen.
  • Stallmann-Hiestand Riesling Auslese 2015: Riesling (100%). Happoja 10,5 g/l, alkoholia 8,0%.
    Syvä ja hohtava, voimakkaan limetinvihreä väri. Intensiivisessä, makeassa ja vahamaisessa tuoksussa kypsänmakeaa omenaa, kevyttä hunajaa ja ujoa sitruunamarmeladia. Suussa viini on hyvin makea, mutta ennen kaikkea erittäin hapokas ja tuntuvan rapsakka, jopa poskipäitä viiltävä. Jäännössokeri tuo viinille hieman öljyisen suutuntuman, mutta matala alkoholi ja tuntuva hapokkuus pitävän viinin muuten hyvin kepeänä ja rakenteikkaana. Rehevässä makumaailmassa sitruunaista sitrushedelmää, viheromenaa, kivistä mineraalisuutta, hunajamelonia ja kevyttä karambolaa. Eloisassa jälkimaussa hapot kantavat erittäin pitkään kielellä sitruunamarmeladista, runsaan makean hedelmäistä, kevyen päärynäkarkkista ja ujon viheromenaista jälkivaikutelmaa, joka jättää ujosti tahmean tunteen suuhun. Äärimmäisen intensiivinen, vaikuttava ja rakenteikas jälkiruoka-Riesling, joka huokuu valtavaa potentiaalia. Aivan liian primäärinen vielä nyt, ehdottomasti kellariin!

Maistelun viinit.
Stallmann-Hiestandin viineistä jäi hieman kahtiajakoinen fiilis: jotkut talon viinit olivat varsin upeita, tasapainoisia ja vakuuttavia, ollen helposti koko reissulla maistettujen viinien parhaimmistossa; toiset taas olivat täysin yhdentekeviä, raskaita ja kömpelöitä mörssäriviinejä, joissa ei ollut eleganssista tai balanssista tietoakaan ja makumaailma oli kuin suoraan napattu joiltain kympin eteläamerikkalaisilta viineiltä. Ymmärrän toki, jos Christoph Hiestand pitää juuri tuollaisista monsteriviineistä ja haluaa tehdä sellaisia viinejä, mistä hän itse pitää, mutta kansainvälisten viinitrendien painottuessa enemmän kepeyteen, hienostuneisuuteen, persoonallisiin rypälelajikkeisiin ja paikallisiin sävyihin, voi olla vaikeaa myydä viinejä, jotka tuovat mieleen enemmän Chilen tai Kalifornian keskuslaaksot kuin Saksan.

Kuulostaakin melko ristiriitaiselta, että viinitalolla kyllä haluttaisiin, että viinejä menisi enemmän vientiin, mutta talolla ei kuitenkaan varsinaisesti haluta panostaa asiaan, vaan mieluummin viettää vain maanviljelijän elämää viinitalolla. Lisäksi kun vielä monet talon viineistä edustavat hyvin toisenlaista suuntaa, mitä nykyisin markkinat tuntuvat haluavan, en ihmettele, jos markkinoita ei ulkomailta tunnu löytyvän. Kyllähän varmasti myös raskastekoisille ja ylitammitetuille viineille löytyy markkinoita, mutta kyseessä on niin kansainvälinen tyyli, että on vaikeaa kuvitella esimerkiksi amerikkalaisten innostuvan suuresti näistä viineistä, kun vastaavaa kuitenkin saa heidän kotimaan markkinoilta paljon edullisempaan hintaan. Lisäksi pitkä, kaksiosainen saksalainen nimi ei varmasti ole mikään tunnettuutta helpottava tekijä ulkomaisilla markkinoilla...

Toivon kuitenkin, että ihmiset löytäisivät Stallmann-Hiestandin viinit. Vaikka talon keskimääräinen tyyli ei mennyt aivan yksiin oman makuni kanssa, oli talolla muutamia vallan fantastisia viinejä, joita hörppi enemmän kuin ilokseen. Stallmann-Hiestandin ihmisten on kuitenkin melko turha odottaa, että julkisuus ja kansainväliset markkinat löytäisivät viinitalon omin voimin ja tulisivat koputtamaan ovelle; kaikilla muilla taloilla, joilla vierailimme Rheinhessenissa ja joilla oli merkittävissä määrin vientiä ulkomaisille markkinoille myös kertoivat, että he myös tekevät aktiivisesti myynti- ja markkinointityötä ulkomailla. Vaikka sitä vain haluaisi viettää leppoista maajussin elämää, voisi loppupeleissä olla kannattavampi veto lähteä joskus kiertämään viinien kanssa ulkomaita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti