Viinimestarin päiväkirja 5: Katalonia, päivät 1-2

Keskiviikko 24.9.2014

Näkymä lentokoneen
ikkunasta

Reissua innolla jo pitkään odottanut viinimestariporukka mallia 2014-2015 kokoontui reissun ensimmäisenä päivänä Helsinki-Vantaan lentoasemalle puolenpäivän maissa. Norwegianin kone jätti Suomen taakseen kello kahden maissa ja saapui Barcelonaan täysin ajallaan, eli kolmisen tuntia myöhemmin – täyteen kaatosateeseen. Lämpötila oli kuitenkin merkittävästi korkeampi kuin kotomaassa, mikä tietenkin teki Barcelonan ilmasta äärimmäisen hiostavan ja suorastaan tukalan kuumankostean.

Etukäteen ennen reissua ajovelvollisiksi määrätyt siirtyivät ensi töikseen Avisin autonvuokrauspisteelle setvimään paperitöitä samalla kun muu porukka siirtyi syömään lentokenttäkahvilaan eväitä – itselleni tarttui tiskiltä mukaan kinkkujuustopatonki espanjalaisittain – iberico-kinkulla ja valkohomejuustolla. Kun koko porukka oli saanut evästettyä ja autovastaavat saaneet hoidettua velvollisuutensa, oli kaupunkia vihmova sadekin onnistunut hellittämään ja siirryimme etsimään autojamme vuokraamon parkkipaikalta. Ajoneuvomme paljastuivat kahdeksi mustaksi, tummenetuilla laseilla varustelluksi tilamersuksi, jotka onnistuivat luomaan melko mafiamaisen vaikutelman liikkuessaan tiiviissä letkassa läpi kaupunkien ja pienien kylien – ei jäänyt yhteen tai kahteen kertaan kun reissun aikana esittäydyimme saapuessamme nimellä "the Finnish wine mafia."

Siirtymä Barcelonasta Katalonian läntisessä nurkassa sijaitsevaan Terra Altaan vei pari tuntia. Harmillisesti ilta-aurinko ehti laskea jo matkan alkuvaiheessa, joten valtaosa Prioratin ja Terra Altan huikaisevan upeista, vuoristoisista maisemista jäi näkemättä.

Illallista Miravalissa

Yhdeksän maissa illalla saavuimme pieneen, n. 2,000 hengen Batean kylään, jossa Celler Piñolin nokkamies, leppoisa Juanjo Galcera Piñol, esitteli meille majapaikkamme, kaupungin reunamilla sijaitsevasta viinitalosta vain parinkymmenen metrin päässä sijaitsevan Piñolin asuntolan, minkä jälkeen hän vei meidät illalliselle ravintola Miravaliin, kaupungin toisella laidalla (= vajaan kymmenen minuutin kävelymatkan päässä) sijaitsevaan lounaspaikkaan, joka oltiin erittäin ystävällisesti avattu illallisaikaan poikkeuksellisesti meitä varten.

Tiramisù illan päätteeksi

Ravintolan herkullisten ruokien kumppaniksi Juanjo oli järjestänyt tarjolle omia viinejään (Celler Piñolin Portal-sarjan, eli rosée, valkoinen ja punainen). Illallistamisen ohella Juanjo ja viinitalon PR-nainen Sheila kertoivat meille perustietoa sekä Celler Piñolista että Bateasta – kuten mm. että Batea on kuulemma Terra Altan ainoa väkiluvultaan kasvava kylä ja samalla yksi harvoista väkiluvultaan kasvavista pienkylistä koko Kataloniassa.

Illallisen päätteeksi muutamat meistä vielä nappasivat ravintolan omasta paikallisten viinien kioskista viinejä mukaan maisteltavaksi asuntolaan (tähän jotain asiaankuuluvaa kritiikkiä suomalaisravintoloiden viinin ulosmyynnin mahdottomuudesta). Itselleni tarttui mukaan yhdeksän euron hintainen Altavins Viticultorsin Garnatxa Peluda, varsin maukas ja tasapainoinen esitys.

Päivän aikana maistettu:

-La Trappe Quadruple

-Celler Piñol Portal Rosé 2013

-Celler Piñol Portal Blanc 2013

-Celler Piñol Portal Negre Roble 2011

-Altavins Almodí Garnatxa Peluda 2013

-Altavins Ilercavònia Garnatxa Blanca 2013

-Tern Sirà Syrah 2013

Torstai 25.9.2014

Seuraava päivä alkoi ihmetellessä maisemia, jotka olivat olleet edellisenä iltana täysin yön pimeyden peittäminä. Pienen ihmettelyn jälkeen aamu jatkui Celler Piñolin toimintaan tutustumisella.

Aamuista maisemaa asuntomme parvekkeelta

Tämä täysin perheomisteinen, jo 4. sukupolvessa toimiva talo on viljellyt viiniköynnöksiä hyvin pitkään, ja vuodesta 1945 talo on tuottanut myös omaa viiniä, mutta omien viinien varsinaisen pullotuksen ja tuotannon kehittämisen talo aloitti vasta vuonna 1995. Talo valmisti pitkään runsaita, kypsiä ja voimakkaita viinejä kansainvälisistä lajikkeista (Cabernet Sauvignon, Merlot, Chardonnay) perinteisten, rustiikkisten Garnatxa- ja Carinyena-viinien rinnalla. Vuonna 2008 talo kuitenkin vaihtoi tyyliä ryhtymällä viljelemään alueelle perinteisiä lajikkeita ja painottamalla viineissä enemmän tasapainoa ja eleganssia. Talo palkkasi viinintekijäkseen tasapainoisilla viineillään vakuuttaneen "liikkuvan viinintekijän", Toni Cocan, joka nykyisin jakaa vastuun viinienvalmistuksesta talon oman viinintekijän, Marian, kanssa.

Tätä nykyä Piñolin omistuksessa on n. 75-76 hehtaaria viinitarhoja, joilla pääosaa näyttelevät alueen klassiset lajikkeet, sekä punainen että valkoinen Garnatxa. Tarhoilla viljellään myös Carinyenaa, Merlot'ta, Syrah'ta ja Marselania punaisista lajikkeista, sekä Sauvignon Blancia, Viognieria ja Macabeota valkoisista. Näiden lisäksi talon erikoisuus on Morenillo, Terra Altan oma alkuperäislajike, jota löytyy vain n. 14-16 hehtaarin alalta Terra Altasta, eikä mistään muualta. Tällä lajikkeella on suuret, melko vähän väriaineita mutta kohtuullisen hyvin happoja sisältävät rypäleet, jotka kypsyvät myöhään; lajiketta usein tituleerataankin Terra Altan Pinot Noiriksi. Celler Piñol on yksi maailman 2-3 viinitalosta, jotka valmistavat Morenillosta puhdasta lajikeviiniä. Piñolin vuosituotanto on n. 400,000 pulloa viiniä vuodessa ja n. 90% tuotannosta menee vientiin.

Juanjo ohjaamassa saapuvia rypäleitä puristukseen

Omien tarhojen rypäleiden lisäksi Piñol ostaa paikallisilta pienviljelijöiltä rypäleitä, jotka käsittävät n. 30% talon kokonaistuotannosta. Nämä ostetut rypäleet käytetään ensisijaisesti talon perusviineihin, kun taas talon "huippuviinit" tuotetaan omien tarhojen hedelmistä. Kaikki Piñolin viljelmät ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä, minkä Juanjo sanoo olevan siellä helppoa – Terra Alta on tuulinen, aurinkoinen ja kuiva, joten rypäleiden tyypilliset tuholaiset ja taudit eivät tarhoilla viihdy. Tämä tuulisuus kyllä kävi Bateassa selväksi – vaikka aurinko paistoi täydellä terällä ja tuulensuojassa suorastaan hikoili, kävi kaduilla usein varsin viileä tuuli, joka sai helposti hytisemään jos t-paidassa sattui kuljeksimaan. Juanjo myös mainitsi, että vaikka vain talon omilla tarhoilla on luomusertifikaatit, on valtaosa myös ostetuista rypäleistä luonnonmukaisesti viljeltyä – kiinnostus luomuviljelyä kohtaan kasvaa alueella koko ajan. Piñol käyttää ainoastaan rikkiä ja kuparia tarhoillaan lehtihometta ja härmää vastaan.

Arvioitavia rypäleitä. Takana oleva valkoinen, näytöllä
varustettu laite on sokeripitoisuuden mittaamiseen.

Seuraavaksi siirryimme viinitalolla viininvalmistuspuolelle, jossa viinintekijä Maria oli juuri tarkistamassa eri tarhojen kypsyysastetta mittaamalla vastakerättyjen rypäleiden sokeripitoisuuksia. Juanjo ja Maria kertoivat heidän käyttävän viljeltyjä hiivoja – he ovat aikaisemmin tehneet kokeita myös luonnonhiivoilla, mutta lopputulokset eivät ole olleet toivottuja ja viinien laadullinen vaihtelu runsasta, minkä vuoksi villihiivojen käyttö on ainakin näiltä osin jätetty pois kuvioista.

Hiivapaketteja.

Hiivojen osalta Piñolilla suositaan mahdollisimman neutraaleja hiivoja, jotka eivät tuo mitään ominaispiirteitä tai korosta haluttuja piirteitä lopullisessa viinissä.

35,000 litran maasäilön kansi lattiassa.

Kaikki talon viinit suodatetaan ennen pullotusta, mutta mitä parempilaatuinen viini on kyseessä, sitä kevyempää suodatusta käytetään. Viinien käyminen ja alkukypsyminen tapahtuu pääosin lämpötilakontrolloiduissa, 10,000 litran terästankeissa, mutta osa viineistä käytetään ja kypsytetään maahan upotetuissa, 35,000 litran säiliöissä, joissa lämpötilakontrollia ei tarvita – viileä maaperä hoitaa homman itsestään. Viineihin lisätään rikkiä säilyvyyden takaamiseksi, mutta aina alle 35 mg/l, mikä on merkittävästi alle EU:n luomuviineille määrittämien rajojen (punaviineille 100 mg/l, valko- ja roséeviineille 150 mg/l).

Seuraavaksi siirryimme testaamaan vastikään tankitettuja, puolivalmiita viinejä vuosikertaa 2014.

Ensimmäisenä oli puolivalmis Garnatxa Blanca, joka oli ollut 17 päivää tankissa.

Samea, vihrtävänvalkoinen väri. Sekä tuoksu että maku olivat makeita, aromaattisen banaanisia; tuoksu suorastaan muistutti Weihenstephanerin Hefe-vehnäolutta, kun taas maku oli jopa aavistuksen kieltä pistelevän hapokas. Hauska, jännittävä tuttavuus, joskin "viinistä" oli mahdotonta löytää Garnatxa Blancan ominaisaromeja näin nuoressa vaiheessa.

Seuraavaksi vuorossa oli puolivalmis Garnatxa Negra, joka oli ollut vasta 6 päivää tankissa.

Paksu, läpinäkymättömän samea tumman herukkainen väri. Tuoksussa mustaherukkaa ja suorastaan hämmentävän selvää koivunlehteä. Suussa "viini" oli täyteläinen ja hyvin makea, maku muistutti mansikkamehutiivistettä ja makeaa viinirypälettä. Kokonaisuus oli hennon hapokas, hädin tuskin ollenkaan tanniininen ja hennon hiivainen. "Viini" oli käynyt jo hieman, mikä toi aavistuksen viinimäisyyttä kokonaisuuteen, mutta yleisesti "viini" oli epäintegroitunut ja melko mehumainen – joskin varsin maukas sellaiseksi.

300 litran tynnyreitä varastossa.

Seuraavaksi siirryimme tutustumaan talon kellaritiloihin, joista löytyivät sekä talon tammitynnyrit että pullojen kypsyttelyvarasto. Talo käyttää pääasiassa 300 litran tynnyreitä, joita käytetään keskimäärin 3-4 vuotta. Lisäksi muutamia viinejä kypsytetään suuremmissa 500 litran tynnyreissä. Piñol käyttää ensisijaisesti ranskalaisia tammitynnyreitä, jotka maksavat keskimäärin 750e/kpl; amerikkalaiset tynnyrit maksavat yleensä 300-400e/kpl.

Kellarissa maistoimme ns. barrel samplen viime vuosikerran Finca Morenillosta.

Tumma, läpinäkymättömän herukanpunainen väri. Kuiva tuoksu on kevyehkö, tumman marjainen, hennon mansikkainen ja kukkeahko; tammisuus on vielä melko epäintegroitunutta ja päälleliimattua. Maultaan viini on kuiva, tumman marjainen ja mukavan freesi; kielellä pyörii myös kevyttä vadelmaisuutta ja mausteisuutta. Keskitäyteläinen kokonaisuus on hapokas ja melko kevyen tanniininen. Jälkimaku on kuiva, karvas, tiukan herukkainen, puiseva, mausteinen ja kohtalaisen pitkä. Ihan jepa, joskin vielä tuntuu olevan vähän hermostuneessa tilassa.

Paella!

Tämän jälkeen pidimme pienen lounastauon ravintola Miravalissa perinteisen paellan parissa, minkä jälkeen palasimme takaisin Piñolille ja kävimme läpi maistelumuotoisesti (mutta varsin leppoisissa tunnelmissa) koko Celler Piñolin tuotannon. Samalla Juanjo mainitsi maistetun roséen olevan ensimmäistä vuosikertaa; hän oli itse ollut pitkään kyseistä viinityyliä vastaan, mutta oli lopulta joutunut ylipuhutuksi ja vuonna 2013 oltiin pantu tulille historian ensimmäinen rosée-Piñol. Tätä nykyä Juanjo vaikuttaakin olevan kyseisen viinin suurin fani!

Illaksi siirryimme syömään naapurissa sijaitsevaan katukahvilaan, jossa koko porukka syötettiin täysin ähkyyn toinen toistaan herkullisemmilla tapaksilla. Ruokajuomina toimivat jälleen Piñolin viinit – tottakai!

Päivän aikana maistettu:

-Celler Piñol Garnatxa Blanca 2014 tank sample

-Celler Piñol Garnatxa 2014 tank sample

-Celler Piñol Finca Morenillo 2013 barrel sample

-Celler Piñol Raig de Raïm Blanc 2013

-Celler Piñol Portal Blanc 2013

-Celler Piñol L'Avi Arrufí Blanc 2011

-Celler Piñol Portal Rosé 2013

-Celler Piñol Raig de Raïm Negre 2012

-Celler Piñol Portal Negre Roble 2011

-Celler Piñol Sa Natura 2011

-Celler Piñol L'Avi Arrufí 2009

-Celler Piñol Mather Teresina Selecció Vinyes Velles 2008

-Celler Piñol Mather Teresina Selecció Vinyes Velles 2012

-Celler Piñol Finca Morenillo 2011

-Celler Piñol Josefina Piñol Vi Dol Garnatxa Blanca 2012

-Celler Piñol Josefina Piñol Vi Dol Negre 2011

-Juvé y Camps Reserva de la Familia Brut Reserva 2008

-Munt Roca Priorat 2007

-Tern Arrel de Nou 2012