Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


Näytetään tekstit, joissa on tunniste rypäle: malvazija istarska. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rypäle: malvazija istarska. Näytä kaikki tekstit

8.12.16

Cuj Malvazija Istarska 2013

Cuj Malvazija Istarska 2013
  • Valmistaja: CUJ
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Kroatia
  • Alue: Primorska Hrvatska, Istria
  • Rypäleet: Malvazija Istarska
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 14,50e (Heinäkuu 2015, Dubrovnik Airport Duty Free)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Viime keväänä järjestin kroatialaisten viinien maistelun niillä viineillä, mitä olin kiikuttanut tuliaisina kesän 2015 Dubrovnik-matkalta (tässä tarkempaa juttua reissusta). Koska Kroatia on tunnettu lähinnä tuhdeista Plavac Mali -punaviineistään, ajattelin ottaa hieman päinvastaisen lähestymistavan tähän maisteluun ja keskittyä erityisesti Kroatian persoonallisiin, runsaisiin valkoviineihin. Maistelun aloitti tämä valkoviini Istrian niemimaalta.

Malvasia ei ole yksi tietty rypälelajike, vaan valtava erilaisten rypäleiden suku, josta osa on läheistä sukua toisellaan, osa taas hyvin etäistä. Jotkut Malvasiat eivät edes kuulu varsinaiseen Malvasia-rypäleiden sukuun. "Malvasia" nimenä ei kuitenkaan usein tuota vahvoja mielleyhtymiä laatuviiniin, sillä useimmat Malvasiat tuppaavat olemaan joko hedelmäisiä, mutta melko ponnettomia ja rakenteettomia esityksiä, joista puuttuu happojen tuomaa fokusta (Malvasia Bianca Lunga), tai sitten hapokkaita, mutta neutraaleja ja korkea-alkoholisia valkoviinejä (Malvasia di Candia); tästä syystä useimmiten Malvasiaa tavataan sekoiteviineissä. Poikkeuksiakin toki on: Malvasia Branca de São Jorge tunnetaan paremmin Madeiran vuosisatoja kestävistä Malmsey-viineistä ja Malvasia Fina taas Madeiran rehevistä Bual-viineistä. Kuivien valkoviinien tuotannossa on paljon mainetta niittänyt Koillis-Italiassa, Sloveniassa ja Kroatiassa viljelty Malvazija Istarska, joka taittuu hyvin monenlaisiin tyyleihin – kepeistä ja hapokkaista valkoviineistä hyvin raskastekoisiin, robusteihin ja öljyisiin valkoviineihin ja jopa melko tanniinisiin ja erittäin kompleksisiin oransseihin viineihin.

Tämän maisteluun tuomani Malvazijan nappasin mukaani Dubrovnikin lentokentältä siinä vaiheessa kun huomasin, ettei tuliaispulloissani ollut yhtä ainutta Malvazijaa – asia, joka oli hetimmiten korjattava! Viinin on tuottanut Istrian niemimaalla Cuj, vuonna 2006 kaupallisen toiminnan aloittanut perheviinitalo. Taloa pyörittävä Kraljevićin suku on kuitenkin toiminut hieman pidempään viinien parissa, sillä suku on valmistanut viiniä ja oliiviöljyä ainakin 1400-luvulta alkaen. Talo on nimetty taloa nykyisin johtavan Danijel Kraljevićin isoisän mukaan, jolla oli tapana aloittaa kaikki lauseensa cuj da ti rečem ("kuulkaas, antakaas kun kerron yhden asian"). Tyyliltään tämä viini on ns. tavanomainen, "riisuttu" Malvazija, joka käy ja kypsyy terästankeissa ja pullotetaan nuorena juotavaksi.

Väriltään viini on hohtava intensiivisen vihertävä.

Tuoksultaan viini on todellinen tykki, joka pistää täyslaidallisen aromeja julmetulla voimalla: kypsänmakeaa, ananaksen ja papaijan dominoimaa hedelmää, hunajaa, eksoottisia mausteita ja sitrusmarmeladia. Mahdollisesti alkoholi (13%) leijailee taustalla hennon liuotinmaisena vivahteena, mikä kyllä kuulostaa hieman erikoiselta, sillä ei alkoholin pitäisi erottautua näin tuhdin tuoksun lävitse niin mitenkään.

Suussa viini edustaa selkeästi lajikkeen tuhtia päätä, ollen varsin runsas, täyteläinen ja kypsän hedelmävetoinen. Kielellä pyörii melko voimakasta eksoottista mausteisuutta, sitruunaruohoa, kypsiä keltaisia hedelmiä sekä jälleen kevyttä liuotinmaisuutta. Liekö kyseessä sitten joky lajikkeen oma piirre, sillä alkoholi ei kyllä makupuolelta erotu. Viinin suutuntuma on lähes öljyinen ja yleisilmeeltään viini on melko raskastekoinen, sillä hapokkuus on melko matalaa.

Jälkimaussa tuntuu teräksistä mineraalisuutta, kypsää omenaa, meheviä sitrushedelmiä ja karvaampaa pomeloa sekä ujoa mausteisuutta, minkä lisäksi tuo etäisen liuotinmainen juonne jatkuu jälkimakuun asti. Jälkivaikutelma on melko pitkä, mutta hieman laimean oloinen, kiitos matalanpuoleisen hapokkuuden.

Kokonaisuutena Cuj'n Malvazija jätti hieman laimean fiiliksen: siinä on Istrian Malvasialle tyypillisesti monia muita Malvasioita runsaampaa hedelmää ja syvyyttä, mutta hapokkuus on silti jäänyt sen verran lapsipuolen asemaan, että viinistä jää turhan raskas fiilis. Lisäksi tämä viini toimii hyvänä esimerkkinä happojen tehosta kokonaisuudessa: vaikka viinistä löytyy runsautta ja voimaa, tuntuu viini puhdittomalta ja maun intensiteetti loppuu lähes heti kun viini tulee nielaistuksi.

Lisäksi itseäni hieman häiritsi viinissä ollut ujon teollinen, liuotinmainen juonne. Yleensä korkea alkoholi erottuu itselläni liuotinmaisena elementtinä, mutta koska tämän viinin tapauksessa sellaisesta tuskin oli kysymys, oli varmaan viiniin päässyt muodostumaan käymisvaiheessa jotain volatiilisia yhdisteitä, jotka eivät tehneet kokonaisuudelle kunniaa. Yleensä pieni volatiilisuus – oli se sitten erottuvaa tai huomaamatonta – tuo viinille vain kiehtovaa vivahteikkuutta ja persoonaa, mutta tässä tapauksessa kyseinen elementti enemmän häiritsi allekirjoittanutta.

Lyhyesti: Varsin runsaan hedelmäinen ja öljyisen täyteläinen Malvazija luoteisesta Kroatiasta, jonka miellyttävyyttä rokottavat turhan matala hapokkuus ja hento liuotinmaisuus.

Arvio: Keskinkertainen – Kroatian Malvazijat voivat parhaimmillaan olla eräitä maan hienoimmista valkoviineistä, mutta tällä kertaa napakymppi jäi kaukaiseksi haaveeksi.

Hinnan (14,50e) ja laadun suhde: Surkea – samalla hinnalla saa paljon parempaakin.

18.3.14

Capo Malvazija Istarska 2010

Capo Malvazija Istarska 2010
  • Valmistaja: Capo Vina
  • Tyyppi: Valkoviini, Kvalitetno Suho Vino Istra
  • Maa: Kroatia
  • Alue: Primorska Hrvatska, Istria
  • Rypäleet: Malvazija Istarska (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 15,59e (Marraskuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Palataan jälleen Itä-Euroopan viineihin, niitä kun on tullut tuossa vuoden vaihteessa ihmeteltyä enemmänkin! Vuorossa viinitalo Capon Malvasia-valkoviini Kroatian läntisimmästä reunasta, Istrian niemimaalta. Monesti kuulee sanottavan notta Istrian niemimaalta (itäinen Italia, Slovenia, läntinen Kroatia) tulisi maailman parhaat Malvasiat, mihin voin kyllä kuvitella Madeiran saaren sanovan painokkaasti jotain aivan muuta. Toisin kuin Madeiran saarella, jossa Malvasiasta tehdään runsasta ja makeaa väkevöityä viiniä (Malmsey-nimen alla), Istrian niemimaalla tehdään rypäleen erittäin aromikkaasta kloonista (Malvasia Istriana (it.) / Istrska Malvazija (slov.) / Malvazija Istarska (kro.)) kuivia ja intensiivisiä valkoviinejä.

Tämä viini oli ennen Alkon valikoimissa n. parilla kympillä – hinnalla, mikä oli omiaan pitämään meikäläisen loitolla, vaikka kiinnostusta viiniä kohtaan löytyi. Viini kuitenkin siirtyi poistuviin tuotteisiin vuoden lopulla ja hinnasta katosi reilut neljä euroa, tehden pullosta selkeästi houkuttelevamman ostoksen. Pullo siis myymälästä mukaan, lautaselle voi-salviapastaa ja korkki auki!

Väriltään viini on syvä, valkeakuulasomenankuorenkeltainen (huh!).

Laadukkaalle Malvasialle tyypillisesti tuoksu on todella runsaan muhkea, aromaattinen ja ilmaisuvoimainen: hedelmäpuolelta löytyy hunajamelonia, omenahilloa, kypsänmakeaa sitrusta, kevyttä kriikunaa ja hentoa ananasta, musita vivahteista mm. Riesling-henkistä valkoista kukkeutta ja hillityn pähkinäistä mausteisuutta.

Tuoksun perusteella voi odottaa maun olevan hyvin runsas ("rich", sanoisivat engelsmannit) ja melko täyteläinen – jollainen se siis onkin – mutta selvästä kypsyydestään huolimatta yleisilme pysyy ilahduttavan kuivana. Intensiivisessä makumaailmassa tuntuu kypsää, trooppista hedelmää – etunenässä makeaa sitrusta, cantaloupea, persikkaa – ja paikoitellen jopa ronskiksi äityvää, aavistuksen Viognier-henkistä mausteisuutta. Suutuntumaltaan kohtalaisen täyteläinen – jopa hieman öljyinen – makumaailma tuntuu paikoitellen jopa raskaalta, mutta viinillä on onneksi myös varsin tuntuva ja eloisa hapokkuus, joka pitää kokonaisuuden erittäin ryhdikkäänä ja pirteänä. Persoonallinen kokonaisuus on intensiivinen, särmikäs ja erittäin moniulotteinen.

Jälkimaku on keskimakua selvästi viileämpi, hapokkaampi; runsaimman keskimaun haihtuessa kielelle jää erityisesti karheahkoa mausteisuutta ja hillittyä mineraalisuutta. Jälkimaussa häilyy myös hentoa savuisuutta, päärynää, aprikoosia ja kirpeää (ei kuitenkaan uuden seelannin SB:t mieleen tuovaa) passiota. Capo Malvazijasta jää suuhun keskipitkä, vivahteikas ja melko ronskinpuoleinen jälkivaikutelma. Mukavan hillitty alkoholi (12,5%) pysyy mallikkaasti poissa tieltä alusta loppuun.

Yleisesti Capo Malvazija oli varsin mainio. jopa vaikuttavan intensiivinen ja rotevanpuoleinen valkoviini, jossa reipas hapokkuus ja kohtuullinen alkoholi pitivät juotavuuden varsin mallikkaalla tolalla. Odotuksissa oli kuitenkin hieman kepeämpi ja hillitympi tapaus, joten viinin ronski ja jopa raskastekoinen ilmaisu pääsi hieman yllättämään, mutta hyvän rakenteensa ja tasapainonsa ansiosta viini onnistui kuitenkin toimimaan ilahduttavan mallikkaasti hillityn ja kevytaromisen pastamme kanssa.

Sellaisenaan nautittuna viini voi käydä turhankin tuhdiksi ja raskaaksi, joten sille luontevin paikka kyllä tuntuu olevan ruokapöydässä. Jos viiniä sattuu löytymään kaapistasi, kannattaa se säilyttää tarpeeksi tuhdin ruoan kanssa – viini kyllä todistetusti on toiminut yhden kerran kepeän safkan parina, mutta en lupaa yhdistelmän toimivan yhtä mallikkaasti minkä tahansa kanssa! Vaikea sanoa miten tällainen viini kypsyy – runkoa ja konsentraatiota on varsin lupaavasti keskipitkääkin kellarointia ajatellen, mutta yleensä (muiden kuin Madeiran) Malvasioiden sanotaan kypsyvän kehnonpuoleisesti. Viini kannattanee siis nauttia nuoruutensa terässä, mikä näin tuhdin viinin kanssa voi kuitenkin tarkoittaa vielä seuraavan parin kolmen vuoden mittaista aikaikkunaa.

Lyhyesti: Varsin intensiivinen, roteva ja paikoin jopa raskastekoinen kroatialais-Malvasia, joka kuitenkin samalla on ihastuttavan ryhdikäs, tasapainoinen ja erinomaisella kulautuskertoimella varustettu esitys.

Arvio: Erittäin hyvä – viinillä on suorastaan ihastuttavan kiitettävä balanssi rotevanpuoleisen hedelmäisyyden ja tasapainoisen rakenteen välillä. Yleensä pidän kepeämmistä valkoviineistä, mutta tämä Malvasia on mitä ihastuttavin ruokaviini sieltä tukevammasta päästä!

Hinnan (15,59e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.