Spencer Trappist Ale

Spencer Trappist Ale

• Valmistaja: Spencer Trappist Brewery of St. Joseph's Abbey
• Tyyppi: Olut, Trappist, Golden Ale
• Maa: Yhdysvallat
• Alue: Massachusetts
• Mallas: 2-row, 6-row, München
• Koko: 0,33
• Hinta ostohetkellä: 5,90e (Helmikuu 2016, Saveur Bière)
• Hinta nyt: 7,07e (Helmikuu 2017, Alko)

Trappistiluostareissa asustavien trappistimunkkien pyörittämät (tai vähintään) ylläpitämät trappistiluostarit olivat pitkään hyvin Belgialainen juttu: yhtä hollantilaista panimoa lukuun ottamatta kaikki maailman seitsemän trappistipanimoa sijaitsivat Belgiassa. Sitten vuonna 2012 alkoi tapahtua: Itävaltalainen Stift Engelszellin panimo sai kansainväliseltä trappistijärjestö ITA:lta trappistipanimon valtuudet. Tämän jälkeen vain reilussa vuodessa ilmestyi kolme trappistipanimoa lisää: yksi Yhdysvaltoihin, yksi Hollantiin ja yksi Italiaan.

Trappistipanimot ovat siis trappistiluostarien yhteydessä toimivia panimoja, joilla luostari voi kerätä lisää tuottoja ylläpitääkseen toimintaa. Järjestöjen sääntöjen mukaan tuottoa panimo ei saa tehdä, vaan oluesta saatava raha on käytettävä joko luostarin, panimon tai munkkien toiminnan ylläpitämiseen ja loput tuotoista on ohjattava hyväntekeväisyyteen. Munkkien tulee joko itse pyörittää panimotoimintaa, tai munkkien tulee vähintään valvoa panimon toimintaa, jos se toimii luostarin ulkopuolisen henkilökunnan voimin. ITA valvoo panimotoimintaa tarkasti, eikä mikä tahansa trappistiluostari saa aivan helposti trappistipanimon valtuuksia.

Massachusettsissa, Spencerin kaupungissa toimiva St. Josephin luostari aiheutti vuonna 2013 pienimuotoisia kohahduksia olutmaailmassa tullessaan sekä Yhdysvaltojen ensimmäiseksi trappistipanimoksi että maailman ensimmäiseksi Euroopan ulkopuoliseksi trappistipanimoksi – panimo on tässä arvion kirjoitushetkellä myös edelleen ainoa trappistipanimo kumpaakin sorttia. Tämä vuonna 1950 toimintansa aloittanut luostari alkoi 2010-luvulle tultaessa miettiä vaihtoehtoja toimintansa rahoittamiseksi ja Jenkeissä vuosikymmeniä vellonut pienpanimobuumi vei nopeasti ajatukset omaan trappistipanimoon. Luostarin munkit kävivät tekemässä tutustumisreissun Belgian trappistipanimoille, missä heille annettiin kolme neuvoa: heidän tulisi palkata asiansa osaava panimomestari; heidän tulisi rakennuttaa moderni, korkeatasoinen pienpanimo; heidän tulisi aloittaa yhdellä, tarkkaan harkitulla oluella ja rakentaa brändiä sen varaan vähintään viisi vuotta ennen toiminnan laajentamista.

Näköjään tuo viimeinen neuvo kaikui kuin kuuroille korville, sillä tässä kirjoitushetkellä Spencerin valikoimissa rouheat kuusi olutta, mikä on merkittävästi enemmän kuin millään muulla trappistipanimolla, poislukien de Koningshovenin (eli La Trappen) panimo. Spenceriltä on näköjään tullut markkinoille jo maailman ensimmäinen Trappisti-IPA ja maailman ensimmäinen Trappisti-Imperial Stout. Ei kyllä sinänsä yllätä tämmöinen, amerikkalaiset kun ovat kyseessä.

Joka tapauksessa, Spencer aloitti toimintansa oluella, joka oli nimeltään yksinkertaisesti "Trappist Ale". Tässä ei lähdetty tekemään heti supermassiivista Quadrupelia, joilla mm. Chimay, Rochefort ja Westvleteren ovat keränneet mainetta, vaan vaaleampaa ja alkoholiltaan hieman hillitympää Golden Alea. Noh, tämä olut piti kuitenkin saada testiin heti kun sitä näkyi jossain USAn ulkopuolella. Se paikka sattui tuolloin olemaan nettimyymälä Saveur Bière viime vuoden alussa, eikä siitä kestänyt kovinkaan kauaa, kun olut myös päätyi testattavaksi. Tätä nykyähän olutta saa myös Alkon valikoimista (ja kun ottaa huomioon vielä nettikaupan kuljetuskustannukset, ei Alkon 7,07€ ole mitenkään linjasta poikkeava hinta), joskin ymmärtääkseni vain kertaluontoisena ostoksena – voi olla, ettei Spencer siis tule hirveän kauaa handelin hyllyillä heilumaan.

Olut on utuinen ja väriltään vaaleahko pähkinänruskea, minkä lisäksi sille syntyy runsas ja kuohkea, valkoinen vaahto. Tuo kirottu vaahto ryöppysi innokkaasti pöydälle korkkauksen yhteydessä, joten olkaa varovaisia pullojenne kanssa.

Spencer Alella on melko aromaattinen, makeaa leivonnaismaisuutta ja keltaista hedelmää yhdistelevä tuoksu: siinä tuntuu persikkaa ja aprikoosia, italialaista joulupulla panettonea ja hiivaisuutta sekä hentoa belgihiivan mausteisuutta.

Suussa oluella on kuivahko, keskitäyteläinen ja mukavan rapsakka yleisolemus. Makumaailma on pääpiirteiltään aromaattisen yrttinen, kohtalaisen mausteinen, makean leivonnaismainen ja keltaisen hedelmäinen; taustalta löytyy myös hienoviritteisempiä sävyjä, kuten keitettyä päärynää, kevyttä ruohoista humalaa ja aavistus tuoretta banaania. Kokonaisuus on kevyesti kiniinisen katkeroinen, mikä tuo sopivasti hentoa särmikkyyttä ja ryhtiä. Melko runsas, pehmeä ja kuohkea, mutta reilusti nipistelevä hiilihappo kumartaa tyyliltään enemmän Belgian kuin Amerikan suuntaan.

Melko pitkä ja hieman viljaisen hapahko jälkimaku on belgimausteisen hiivainen, ruohoisen katkeroinen, kevyesti raa'ahkon persikkainen ja hennosti makeamman keltaluumuinen.

Yleisesti Spencer Ale on ihan hauska tuttavuus ja jenkkiolueksi yllättävän uskottava esitys niin belgihenkiseksi aleksi kuin aidoksi Trappistiksi, mutta loppupeleissä ei se kuitenkaan onnistu tarjoamaan mitenkään erityisen suurta persoonallisuutta. Olut on mukavan raikas ja tasapainoinen tapaus, mutta niin nettikaupan kuin Alkon hinnoilla olut ei oikein onnistu olemaan hintansa väärti ostos; vastaavantasoista tavaraa kun saa jo Suomestakin halvemmalla, nettikaupoista puhumattakaan. Kuriositeettilisää tuoneen jenkki-Trappisti-preemion nyt suostui kerran maistamaan tutkivan journalismin nimissä, mutta tähän hintaan voisin veikata, että olut ei tule nousemaan uusintatestiin.

Lyhyesti: Maailman ensimmäinen uuden maailman Trappistiolut, joka jenkkiläisistä juuristaan huolimatta kumartaa syvälle Belgian suuntaan. Miellyttävä ja tasapainoinen tuttavuus.

Arvio: Hyvä – uskottavaa ja riittävän belgihenkistä tavaraa, mutta ilman merkittävää persoonaa. Olut on selvästi hyvin tehty, mutta loppupeleissä hieman hajuton ja mauton tapaus. Kelpo olut tämä on, mutta ei mitenkään semmoinen, joka erottuisi merkittävästi Trappistioluiden joukossa edukseen.

Hinnan (5,90e) ja laadun suhde: Heikko – olut ei vastaa hinnan luomia odotuksia.