- Valmistaja: Jaanihanso Craft Cider
- Tyyppi: Siideri
- Maa: Viro
- Alue: Jõgevamaa, Õuna
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 9,80e (Marraskuu 2015, Õllepood Koht, Tallinna)
- Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Olen aikaisemminkin hehkuttanut rakkauttani niin virolaista natural-siiderituottaja Jaanihansoa kuin koko balttiskandialaista siideriskeneä kohtaan. Laadukas, raaka-ainetta kunnioittava siideri on aina hieno asia ja on ollut hienoa huomata, että asiasta ollaan innostuttu niin Viron puolella kuin kotimaassakin (esimerkkinä hiljattain toimintansa aloittanut Suomalainen Aidon Siiderin Seura).
Virolainen Jaanihanso on tosiaan etelänaapurimme siideriskenen pioneerejä. Tämä siiderituottaja toimii itäisessä Virossa, Kaelasen kylässä, 1700-lukulaisessa maatalossa, jonka vanhassa sikolätissä on tuotettu natural-henkisiä siidereitä vuodesta 2013. Kaikki talon siiderit valmistetaan minimaalisesti valmistusprosessiin puuttuen ja tavoitteena on tuottaa enemmän hienostuneeseen kuohuviiniin kuin perinteiseen siideriin kallellaan olevia juomia. Tämä heijastuu myös talon tuotantomenetelmiin: esimerkiksi 0,75-litraisiin kuohuviinipulloihin pullotettujen Méthode Traditionelle -siidereiden annetaan kypsyä pulloissa kuohuviinien tapaan vähintään 6 kuukautta hiivasakan kanssa ennen sakanpoistoa ja korkinvaihtoa. Näiden perinteisten siidereiden lisäksi Jaanihanso toki tuottaa myös erilaisia modernimpaa tyyliä edustavia siidereitä, kuten mm. kuivahumaloituja ja tynnyrikypsytettyjä siidereitä.
Tällä kertaa arvioitavana on vuosi sitten Tallinnasta hommattu (ja viime keväänä juotu) Sec, joka on pullokypsytettyjen siidereiden puolikuiva versio – samasta siideristä löytyy myös ranskalaishenkisesti nimetyt rutikuiva Brut ja makeampi Doux.
Väriltään siideri on vaalean keltainen.
Tuoksussa tuntuu kypsää, vastaleikattua kaneliomenaa ja kirpakkaampaa Granny Smithiä, taustalla häilyy hentoa persikkaa.
Suussa siideri on hyvin kuiva, kirpeä ja tuntuvan hapokas. Viheromenaisuuden ja kaneliomenaisuuden hallitsemasta makumaailmasta löytyy myös maltillisempaa keltaista hedelmää, hentoa maamaisuutta ja ujoa teräksistä mineraalia. Keskitäyteläistä ja napakkaa kokonaisuutta tukevat rapsakka ja kestävä hiilihappo sekä pienin aavistus sokeria kielen kärjessä – siideri on silti hädin tuskin edes puolikuiva.
Jälkimaku on kuiva, grannysmithomenaisen kirpeä ja rapsakka. Melko pitkässä jälkimaussa tuntuu myös aavistus omenankukkaa, kevyttä sitruunaisuutta ja ujoa hunajaisuutta.
Yleisesti Jaanihanson Sec on varsin ryhdikäs ja tyylikäs, joskin myös hieman ylihillitty laatusiideri, joka on "puolikuiva" melko lavealla määritelmällä – jos Jaanihanso Brut on rutikuiva, on tämä siideri jossain "erittäin kuivan" ja "kuivan" välimaastossa. Ero Brutiin tuntuu muutenkin olevan vain melko nimellinen: molemmat siiderit ovat hyvin rapean hapokkaita, mutta hedelmäpuoleltaan varsin kirpeänkaruja ja tietyllä tavalla yksipuolisia. Näissä siidereissä maistuu kyllä raaka-aine mitä puhtaimmalla ja aidoimmalla tavalla, mutta esimerkiksi ranskalaisten maalaissiiderien kypsänrehevään hedelmään ei ylletä lainkaan ja myöskään niiden rustiikkisen ronskista likaisuudesta ei ole tietoakaan. Kenties Secin "makeus" ja erot tämän ja Brutin välillä tulisivat paremmin esiin rinnakkainmaistellessa; näin erikseen maisteltuna ja omiin muistikuviin luottaen molemmat siiderit tuntuvat erittäin samankaltaisilta toisiinsa nähden, Secin ollessa hyvin hillitysti makeamman tuntuinen.
Eteläisemmästä sijainnistaan huolimatta Jaanihanson siiderit siis sijoittuvat tyylillisesti paljon lähemmäs Suomen teräksisen napakoita ja hapokkaan rapeita siidereitä kuin esimerkiksi Ranskan tai Englannin muhevampia ja kypsempiä siidereitä. Nämä siiderit ovatkin siksi enemmän gastronomisia ruokajuomia sellaisille ruoille, jotka kaipaavat juomalta kepeyttä, raikkautta ja happoja ja samalla voivat antaa juomalle tilaa tuoda hedelmää paremmin esiin. Sellaisenaan nautittuna nämä siiderit voivat olla turhan rapeita mehevämpiin (ja/tai makeampiin) siidereihin tottuneille, mutta kunnon happopäille tämmöiset kirpakat laatusiiderit toimivat parhaiten ei-aivan-jääkaappilämpötilaan viilennettyinä kuuman kesäpäivän raikastajina.
Lyhyesti: Rapsakan hapokas, puhdaspiirteisen omenainen ja enemmän kuivahko kuin puolikuiva pullokäytetty real cider Virosta.
Arvio: Tyylikäs – napakka, puhdaspiirteinen ja laadukas esitys Viron kovimmalta (ja mahdollisesti ainoalta) siiderituottajalta.
Hinnan (9,80e) ja laadun suhde: OK – siideri on hintansa arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti