Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

30.7.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1421 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


16.12.16

Bire Grk 2014

Bire Grk 2014
  • Valmistaja: Bire
  • Tyyppi: Valkoviini, Vrhunsko Vino
  • Maa: Kroatia
  • Alue: Primorska Hrvatska, Dalmatia, Korčula
  • Rypäleet: Grk (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 160 Kn (~21,10e; Heinäkuu 2015, Pz Nerica, Korčula)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Kyllä sitä oli myös jotain astetta erikoisempaa tarjolle viimekeväiseen Kroatia-maisteluuni. Toki edellisessä postauksessani esittelemä Pošip voidaan sellaiseksi luokitella, mutta lajiketta kuitenkin viljellään Kroatiassa useiden satojen hehtaarien alueella, joten aivan pienen kaliiperin kuriositeetista ei voida vielä puhua. Tätä varten olinkin valikoinut vierailulta Korčulan saarelle aivan ainutlaatuisen erikoisuuden, jota voi olla hyvin vaikea bongata saaren ulkopuolelta: Grk-valkoviinin!

Grk on Korčulan saaren oma erikoisuus, kuten myös tuo aiemminmainittu Pošip. Mutta toisin kuin Pošip, Grk on erittäin harvinainen – Korčulassa tuotetaan vuosittain yhteensä vain n. 30,000 pulloa Grkiä, joista lähes kaikki kulutetaan paikan päällä. Kuten Pošipia, myös Grkiä tavataan Korčulan naapurisaarilla, mutta vain äärimmäisen pienissä määrin. Grk tarkoittaa joko "karvasta" tai "kreikkalaista", joista ensimmäinen on osuvampi, sillä geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet Grkin olevan äärimmäisen paikallinen lajike: se on nimittäin (paremmin Zinfandelina tai Primitivona tunnetun) Tribidrag-lajikkeen ja toisen, tuntemattoman lajikkeen risteymä. Koska Tribidragia ei ole viljelty Korčulassa hyvin pitkään aikaan, eikä Grkiä tavata juuri Korčulan ulkopuolella, täytyy lajikkeen olla erittäin vanha. Grkin erikoisin puoli on se, että Grk-köynnökset tuottavat vain emikukintoja, jolloin köynnökset eivät tuota rypäleitä, elleivät kukat pääse hedelmöittymään. Tästä syystä Grk-tarhoille on pakko istuttaa köynnösten sekaan muita köynnöksiä: koska viiniköynnösten kukista löytyy normaalisti sekä hede- että emikukintoja, kukkia pölyttävät mehiläiset hedelmöittävät Grk-köynnösten kukat muiden lajikkeiden siitepölyllä. Tavallisesti tarhoille istutetaan paikallista punaista lajiketta, Plavac Malia, tätä tehtävää varten, sillä se tyypillisesti kukkii samaan aikaan kuin Grk. Grkin satomäärät ovat tästä syystä ymmärrettävän epäluotettavat ja täysin riippuvaisia siitä, miten mehiläiset sattuvat köynnösten kukkia pölyttämään.

Tämän viinin on tuottanut Korčulan Lumbardassa Bire-viinitaloa pyörittävä Frano Milina Bire, jota pidetään yhtenä Korčulan (ja maailman) parhaista Grk-tuottajista. Biren viinitarhoja viljellään luonnonmukaisin menetelmin ja hänen Grk-viininsä on samalla maailman ainoa luomu-Grk. Viini käy ja kypsyy puhtaasti terästankeissa ja viinin vuosituotantomäärät pyörivät normaalisti n. 8,000 pullon tuntumassa.

Väriltään tämä Grk on kevyehkön vihertävä.

Aluksi tuoksu vaikuttaa hieman tukkoiselta, hillityltä ja hennon reduktiiviselta aavistuksen ruudinsavuisine vivahteineen. Reduktiivisuus kuitenkin hälvenee nopeasti ja nokkapuoli aukenee nätisti paljastaen vihersävyisiä, runsaan yrttisiä piirteitä, jopa hentoa ruohoisuutta. Avautuessaan kokonaisuus kuitenkin rupeaa muuttumaan runsaammaksi, paljastaen alta kypsiä keltaisia hedelmiä ja hillittyä hunajaisuutta.

Suussa viini on tuhdinpuoleinen ja suutuntumaltaan melko täyteläinen, mutta aluksi kokonaisuus on ujosti jopa hiilihappoisesti nipistelevä – mikä kylläkin haihtuu hyvin nopeasti pois. Tästä huolimatta viini pysyy runsauteensa nähden ihastuttavan ryhdikkäänä ja freesinä, kiitos kohtalaisen korkean hapokkuuden ja melko reippaan tuntuvan kivisen mineraalisuuden. Kokonaisuus on juuri sellainen, mitä lajikkeen nimi Grk ("karvas") antaa odottaa: vaikka päällimmäisenä piirteenä on kypsänmakea, appelsiinivetoinen sitruksisuus, on sen alla selkeästi karvaampi, pomeloon ja greippisyyteen taittuva alavire, mitä komppaa hillitty, viheromenainen ja omenankuorinen napakkuus.

Viinistä jää suuhun pitkä ja freesi, märän kivistä mineraalisuutta huokuva jälkimaku, jonka hedelmäpuolelta löytyy tuoretta omenaa, pomeloa ja kevyttä karambolaa. Raikas ja suunpuhdistava jälkimaku on lajikkeelle tyypillisesti hieman tonicvettä muistuttavalla tavalla bitterinen.

Kokonaisuutena Bire Grk oli erittäin maukas ja tasapainoinen tuttavuus, joka maistelussani vaikutti keräävän varsin runsaasti hyväksyvää nyökkäilyä: vaikka viini on kroatialaisille valkoviineille tyypilliseen tapaan melko runsas ja massakas, on viinin alkoholipuoli sopivan maltillinen (13,5%) ja happojen tuoma rakenne oikein hienosti tasapainossa hedelmän kanssa, minkä lisäksi viinin bitterisyys pitää kokonaisuuden raikkaana ja estää viiniä tuntumasta raskastekoiselta. Verrattuina muihin maistamiini Grk-viineihin tämä Biren versio ei tuntunut niin trooppiselta ja kypsänmakealta, vaan enemmän freesimmältä ja vihersävytteiseltä.

Yleisesti viini oli varsin maukas tapaus ihan sellaisenaankin, mutta se selkeästi huokui potentiaalia hyvin yleiskäyttöiseksi ruokaviiniksi. En myöskään ihmettelisi, jos tämmöinen viini kehittyisi nätisti kellarissa joidenkin vuosien ajan. Toki pitää varoittaa, että Grk tuskin valloittaa puolelleen, jos karvaat ja katkeroiset elementit tökkivät. Sen sijaan jos greippi, gin & tonic tai IPA maistuu, on tämä vokaaliton pikku rypälelajike ehdottomasti sellainen tapaus, joka kannattaa painaa mieleen!

Lyhyesti: Runsas ja täyteläinen, mutta hurmaavan tasapainoinen, vivahteikas ja miellyttävällä tavalla bitterinen valkoviiniharvinaisuus Kroatian rannikolta.

Arvio: Erinomainen – ehdottomasti parhaimmistoa maistamistani Kroatian valkoviineistä: tasapainoa, kypsyyttä ja runsautta uhraamatta raikkautta tai tasapainoa. Olisi varsin mielenkiintoista tietää, miten tämmöiset viinit kypsyvät kellarissa.

Hinnan (~21,10e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti