Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


2.7.17

Thornbridge St. Petersburg

https://www.alko.fi/tuotteet/915496/
Thornbridge St. Petersburg Imperial Russian Stout
  • Valmistaja: Thornbridge
  • Tyyppi: Olut, Imperial Stout
  • Maa: Englanti
  • Alue: East Midlands, Derbyshire
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 5,99e (Helmikuu 2016, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: 5,99e (Kesäkuu 2017, Alko, tilausvalikoima)

Jos pari takuuvarmaa luottopanimoa Brittein saarilta pitäisi nimetä, tulisivat varmasti mieleeni ensiksi Thornbridgen ja Fuller'sin nimet. Nämä panimot eivät yleensä tee maailman persoonallisimpia ja erikoisimpia oluita, vaan keskittyvät ennemmin tuottamaan luotettavia, tasapainoisia ja kovatasoisia perusoluita – sellaisia, joita ei ehkä ajattele ensimmäiseksi silloin, kun etsii jotain erikoisempaa, mutta joihin voi luottavaisin mielin turvautua, kun tarvitaan jotain takuuvarmasti laadukasta ja maukasta tavaraa.

St. Petersburg on Thornbridgen Imperial Stout, jota on saanut Suomesta vuosikausia hyvinvarustettujen kaljakuppiloiden kaapeista, mutta jonka päätymistä Alkon valikoimiin ja kotioloissa nautiskeluun saatiin odottaa aina vuoden 2016 alkuun asti. Meikäläisen pullo (joka tuli testattua noin vuosi sitten, keväällä 2016) oli parasta ennen -päiväykseltään 18.11.2017, eli vielä kirjoitushetkelläkin oluella olisi ollut reilusti käyttöikää jäljellä. Ja kun imperial stouteista on kyse, ovat nuo parin vuoden päiväykset vielä melko konservatiivisia arvioita – parhaat kun kykenevät säilymään hyvin säilytettyinä kellarissa vielä tuplasti kauemminkin! Vääntöä volttipuolella tästä oluesta löytyy 7,4%, mikä on loppupeleissä melko maltillisesti IRS-tyyliä edustavalle oluelle.

Ulkonäöltään olut on hyvin tumman, käytännössä läpinäkymättömän punaruskea. Sen vaalean harmaanbeige vaahtolakki on pitkäkestoinen, melko runsas ja jättää kevyesti pitsiä lasin reunoille.

Varsin paahteisessa tuoksussa tuntuu mämmiä, paahteista mallasta, kevyttä pähkinäisyyttä, hentoa kahvinporoa ja ujoa lakritsia.

Suussa olut on täyteläinen, muttei mitenkään massiivinen tai erityisen makea, mikä ei ole aina itsestään selvää imperial russian stout -nimen alla kulkeville oluille. Suht kuivakassa makumaailmassa tuntuu päällimmäisinä piirteinä tuhkaisuutta, paahteista marrasta, maustepippuria ja kevyttä lakritsia, taustalle jättäytyy hentoa jälkiuunileipää, maltillista ja yrttisen karvasta katkerohumalaa, hentoa sitruksisuutta ja aavistus palvikinkkuista savuisuutta.

Kuivakka ja katkera jälkimaku on keskimakua selvemmin humalavoittoisempi: yleisilme on melko voimakkaan greippinen, paahteinen ja katkeroyrttinen, taustalla tuntuu myls hillittyä jälkiuunileipäisyyttä ja hentoa tuhkaisuutta.

Pähkinänkuoressa Thornbridgen St. Petersburg on suht anteeksipyytelemätön, tiukahko, kuivakka ja paikoin jopa aavistuksen IPA-mainen imperial stout, joka ei lämmetessäänkään sorru pehmeään makeuteen, vaan murjoo varsin ronskein ottein menemään paahteista turpasaunaa. Vaikka oluessa on reilummin katkerohumalaa, ei se silti myöskään päädy edustamaan modernia, humalavetoista American Porter -skeneä, vaan tässä mennään silti selkeästi mallas edellä – sitä on vain sen verran reilusti oluessa, että se kantaa myös tuhdimman humalakattauksen.

Yleisesti St. Petersburg on siis tyypillistä tyylilajin edustajaa kuivempi, kevyempi ja jopa positiivisesti ikävämpi tapaus: se ei ole varsinaisesti "kiva" olut, minkä vuoksi se onkin varsin kiva. Tämä olut siis ei ole kiltti eikä se kosiskele, mutta tarjoaa varsin mukavasti nautiskeltavaa hieman armottomampien, kärtsäisempien ja robustimpien stoutien ystäville.

Lyhyesti: Muhkeampia ja makeampia imperial russian stouteja tiukempi, kärtsäisempi ja kuivakampi esitys mukavan rujolla ja särmikkäämmällä otteella.

Arvio: Tyylikäs – mukava, robusti tapaus, joka kuitenkin muistuttaa tyyliltään enemmän klassista paahteista portteria kuin tyypillisesti vahvempia ja rehevämpiä imperial russian stouteja. Ei ehkä kaikkein tyylipuhtain lajinsa edustaja, mutta kelpo mörssäri joka tapauksessa.

Hinnan (5,99e) ja laadun suhde: Hyvä – olut on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti