Ciao, tutti! Terveisiä Italiasta!
Saavuin tänään aamuyöstä kolmen maissa viikon mittaiselta Italian-reissultani, jossa tuli ihmeteltyä Bardolinon viinitarhoja, pyöräiltyä Valpolicella Classicoon ihmettelemään maisemia, selailtua mitä ihastuttavimpien pienten viinikauppojen tarjontaa Bardolinossa, Gardassa, Sirmionessa ja Veneziassa, tutustuttua erilaisiin viinibaareihin ja täytettyä vuosia.
Oli myös mahtavaa todeta, Suomen hintoihin tottuneena, kuinka ravintoloiden viinien hinnat olivat mitä järkevimpiä: edullisimmat perusviinit pyörivät kympin kieppeillä (kannullinen talon viiniä vielä edullisemmin!) ja varteenotettavat viinit yleensä 15-20 euron tuntumassa. Amaronea tai Brunelloa saattoi saada pöytäänsä jopa alle neljällä kympillä. Tosin useimmissa paikoissa oli tarjolla parhaimmillaan vain keskitason paikallisia (DOC Bardolino, Soave Classico, Lugana, Valpolicella...) ja vain suhteellisen harvoilla oli erikoisempia tai huipputason viinejä. Oli kuitenkin mukavampaa maksaa pienen tuottajan erinomaisesta Soave Classicosta 16 euroa kuin Suomen malliin kuuden Euron Cono Surista kolme kymppiä.
Lisäksi sain matkalaukkuihini tungettua kymmenisen pulloa, jotka ovat ihmeteltävissä viinikaappini sisällössä, sekä maisteltua paikan päällä kourallisen pari erilaisia viinejä, joista rupeaa tässä kesän alettua putoilemaan arvioita Portugalin viinimessuilla kirjoitettujen havaintojen ohella, riippuen ihan siitä kummista tekee mieli kirjoitella.
Lisäksi Modenaa ja Bolognaa vaivanneet maanjäristykset eivät onnistuneet haittaamaan reissuamme yhtään, ja jälkimmäisestä sainkin kuulla vasta reilusti jälkikäteen paistatellessamme Veronassa päivää hetkeä ennen lentokoneen lähtöä kotiinpäin. Hengissä siis ollaan edelleen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti