Do Re Mi Mtsvane 2018
- Valmistaja: Do Re Mi Marani
- Tyyppi: Oranssi viini
- Maa: Georgia
- Alue: Kakheti
- Rypäleet: Mtsvane Kakhuri (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta ostohetkellä: 15 GEL (5€) / 15 cl (Syyskuu 2019, g.vino, Tbilisi)
Viimesyksyisellä visiitillämme Georgiaan tuli testattua yksi jos toinenkin sikäläinen viini. Merkittävä osa maan paremman pään viineistä on lähes tai täysin naturaalia kamaa, joten ymmärrettävästi joukkoon mahtuu myös joitain mätiä omenoita. Ilahduttavasti valtaosa maistetuista viineistä oli varsin vaikuttavaa ja usein jopa hämmentävän puhdaspiirteistä tavaraa. Yksi parhaiten mieleen jääneistä tapauksista oli tämä Tbilisin keskustassa sijaitsevassa g.vino-viinibaarissa testaamani Do Re Mi Mtsvane.
Do Re Mi (myös Doremi ja Do-Re-Mi) on varsin tuore (eri lähteiden mukaan joko vuonna 2012, 2013 tai 2014 perustettu) viinitalo, joka sijaitsee Gamargveban kylässä, Rustavissa – eli siis aivan Tbilisin naapurissa, vain parin kilometrin päässä Tbilisin kansainväliseltä lentokentältä. Talon perustivat kolme kaverusta – Giorgi Tsirgvava, Mamuka Tsiklauri ja Gabriel Tsiklauri – joiden tavoitteena oli valmistaa perinteisiä georgialaisia viinejä täysin naturalistiseen henkeen, eli viinejä ei peukaloida valmistusvaiheessa ollenkaan, vaan niiden annetaan valmistua sellaisiksi, kuin ne tulevat. Ymmärtääkseni viinitalo valmistaa viinejä eri Georgian alueilta, mutta itselleni on jäänyt hämärän peittoon omistaako talo yhtään viinitarhoja, vai valmistetaanko viinit ostorypäleistä.
Tämä viini on valmistettu Mtsvane Kakhuri -rypäleestä (suom. kakhetilainen vihreä), joka on Rkatsitelin ohella Georgian merkittävimpiä valkoisia rypälelajikkeita. Jos olen ymmärtänyt oikein, ovat tämän kyseisen viinin rypäleet peräisin Kakhetin laaksosta. Viini on valmistettu perinteiseen georgialaiseen tyyliin: aluksi rypäleet murskataan, minkä jälkeen rypälemehu kuorineen ja siemenineen siirretään kvevriin, eli kaulaansa asti maahan haudattuun saviruukkuun, jonka vetoisuus on useita satoja litroja. Kvevrissä viinin annetaan käydä spontaanisti villihiivoilla maseroituen rypäleiden kuorten kanssa noin kuukauden ajan, minkä jälkeen viini lapotaan kuorten päältä toiseen kvevriin ja annetaan käydä loppuun. Kun käyminen vaikuttaa päättyneen, suljetaan kvevrin suuaukko tiiviisti ja viini jätetään kypsymään talven yli. Ajan myötä kaikki viinin partikkelit laskeutuvat tiiviiksi kakuksi kvevrin pohjalle ja luonnostaan kirkastunut viini voidaan pullottaa sadonkorjuuta seuraavana keväänä tai kesänä.
Viini on väriltään ihastuttavan kirkas ja sävyltään hohtavan syvä meripihkaisen punaoranssi.
Tuoksu ei ole mitenkään ryöppyävän voimakas, vaan ennemminkin hieman pidättelevä, mutta samalla houkuttelevan monisyinen: oolong-teetä, kevyitä kukkaisia sävyjä, hieman karamelliomenaa ja hentoja sokeroidun appelsiininkuoren sävyjä.
Viini on suussa kuiva, napakka ja rungoltaan keskitäyteläinen. Suhteellisen kuivakasta makumaailmasta erottuu mustaa teetä, hieman pippurista mausteisuutta, maltillista savuisuutta, pihkaisia vivahteita pitkästä kuorikontaktista, hentoja kukkaisia sävyjä ja makea aavistus bergamottia. Kokonaisuus on vaikuttavan rakenteikas, kiitos sekä suhteellisen korkean hapokkuuden että keskirunsaiden ja kohtalaisen innokkaasti tarraavien tanniinien. 13% alkoholia pysyy mallikkaasti pois tieltä.
Kuvia jälkimaku on pitkäkestoinen ja melko tanniininen. Jäntevä jälkimaku jättää kielelle pihkaisia ja maamaisen mausteisia sävyjä, hieman laventelimaista kukkaisuutta, hillittyä kivistä mineraalisuutta, hennon bergamottisia Earl Grey -teen piirteitä ja ujoa fenolista bitterisyyttä.
Kokonaisuutena tämä Mtsvane on todella hurmaava, puhdaspiirteinen ja seriöösi esitys, jolla on paikoitellen suorastaan hämmentävän teemäinen yleisolemus – ja viinin kohtalaisen reippaat tanniinit ainoastaan korostavat tätä vaikutelmaa, muistuttaen minua liian pitkään haudutetusta mustasta teestä. Tasapaino hillityn hedelmäisyyden, kuivakkaiden ei-hedelmäisten piirteiden ja rakenteen välillä on jetsulleen oikein, tehden viinistä oikein ihastuttavan ja vaikuttavan tapauksen jo nyt nautittavaksi – joskin viini lupaa rakenteellaan myös varsin hyvää potentiaalia kellarointia ajatellen.
Noin viidellä eurolla viinilasillinen tätä oli enemmän kuin erinomainen ostos. Näitä melko tunnistettavan minimalistisella etiketillä varustettuja viinejä löytyi hyvin useammastakin Tbilisin viinibaarista, mutta harmillisesti reissun loppupuolella etsiessäni itselleni tuliaispulloja ei vastaani enää tullut yhtäkään Do Re Min oranssia viiniä. Onneksi lopulta yhdestä kaupasta löytyi yksi Do Re Min punaviini, joka myös tarttui mukaani, joten ehkä täältä blogin puolelta löytyy lisää juttua Do Re Mista myös tulevaisuudessa.
Lyhyesti: Tasapainoinen, rakennevetoinen ja hurmaavan puhdaspiirteinen oranssi viini Georgiasta.
Arvio: Erinomainen – vaikka viini on täysin käsittelemätön natural-viini, ei se puhdaspiirteisellä yleisilmeellään ja hohtavan kirkkaalla värillään tunnu lainkaan sellaiselta. Oppikirjaesimerkki laadukkaasta oranssista viinistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti