Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

23.5.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1415 viiniä, 275 olutta, 12 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.12.16

PZ Čara Pošip 2013

PZ Čara Pošip 2013
  • Valmistaja: P.Z. Čara
  • Tyyppi: Valkoviini, Vrhunsko Vino Vinogorje Korčula
  • Maa: Kroatia
  • Alue: Primorska Hrvatska, Dalmatia, Korčula, Čara
  • Rypäleet: Pošip (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 18,46e (Heinäkuu 2015, Wine Bar Malvasija, Dubrovnik)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Maistelu Dubrovnikista kiikutetuista viineistä ei olisi mitään ilman Pošipia! Joten tottakai sellainenkin oli piti olla tarjolla viimekeväisessä Kroatia-maistelussa, heti kiehtovan, osittain jalohomeisista rypäleistä valmistetun kuivahkon Graševina-valkoviinin jälkeen.

Vaikka bumerangin muotoisen Kroatian eteläinen haara on tunnettu erityisesti tuhdeista ja tanniinisista punaviineistään, on alueella myös melko runsaasti valkoviinintuotantoa. Merkittävä osio alueen valkoviinistä on joko Malvazija Dubrovačkaa (tunnettu paremmin nimellä Malvasia di Lipari; samankaltainen kuin laadukas Malvazija Istarska, mutta hillitympi ja vähemmän aromaattinen) tai Maraštinaa eli Rukatacia (tunnettu paremmin nimellä Malvasia Bianca Lunga, melko heikkolaatuinen ja matalahappoinen lajike). Täällä eteläisessä Kroatiassa on kuitenkin vielä yksi harvinainen, paikallinen lajike saanut runsaasti mainetta ja arvostusta – Pošip.

Pošip on puhtaasti kroatialainen valkoinen rypälelajike, jota ei tavata käytännössä missään muualla kuin eteläisessä Kroatiassa. Lähes kaikki Kroatian Pošip-viljelyksistä löytyy Dubrovnikin lähistöllä sijaitsevalta Korčulan saarelta, mutta lajiketta tavataan pienissä määrin myös Korčulan vieressä sijaitsevalta Pelješacin niemimaalta sekä sen naapurisaarilta. Vallitseva mielipide tuntuu kuitenkin sanovan, että lajike ei menesty juurikaan Korčulan ulkopuolella; muualla tuotetut viinit ovat melko mitäänsanomattomia ja vetisiä. Korčulan viinit taas voivat olla hyvin runsaita, reheviä ja mausteisia – sellaisia, jotka usein sokkomaisteluissa tuppaavat kuulemma menemään sekaisin unkarilaisten kuivien Furmint-viinien kanssa!

PZ Čara on pienen, vain 500 asukkaan Čaran kylän viinintuottajien osuuskunta ja koska Čara on käytännössä Pošipin kotialuetta, on osuuskunta yksi Kroatian suurimpia Pošipin tuottajia, ellei peräti suurin. Ainakin viiniä tuppasi näkemään Dubrovnikissa ja Korčulan vähän joka myymälässä ja viinibaarissa, joten tuottajan täytyy olla melko merkittävä tekijä. Osuuskunta yhtä perustason Rukatac-valkoviiniä ja neljää eritasoista Pošip-viiniä, jotka ovat perustason viini (Kvalitetno Vino), laatuviini (Vrhunsko Vino), Marco Polon kunniaksi valmistettava pienen tuotannon huippuviini ja kirkolliskäyttöön tuotettu makea messuviini. Tämä nyt arvioitava viini oli talon ns. parempi, Vrhunsko Vino -tasoinen Pošip.

Viinillä on melko kevyt, hohtavan vaaleanvihreä väri.

Tuoksu on hieman hillitty Pošipiksi, mutta varsin lajiketyypillinen: aromimaailmasta löytyy kypsää, aprikoosivetoista keltaista hedelmää, makeaa parfyymisyyttä ja hillittyä hedelmämarmeladikarkkisuutta. Taustalla häilyvä havuinen, kevyesti Saaz-humalan mieleen tuova ja ujosti pistävä juonne tuo kokonaisuuteen jännän persoonallisen otteen.

Suussa viini on Pošipille tyypilliseen tapaan runsas ja melko täyteläinen sekä tasapainoisen hapokas – hapot eivät siis missään nimessä ole vähäisiä, muttei myöskään erityisen tuntuvia. Melko mehukkaasta makumaailmasta löytyy aromaattista eksoottista hedelmää, mausteisuutta, mukavasti kivistä mineraalisuutta, kevyttä hunajamelonia ja hillitty aavistus passiota. Hapot antavat viinille tasapainoisen yleisilmeen ja rakennettakin löytyy mukavasti, mutta suutuntuma on varsin konsentroitunut ja jopa hillityn öljyinen.

Viinistä jää suuhun keskipitkä ja hedelmäinen jälkimaku, jossa tuntuu mm. kypsää omenaa, karambolaa, kevyesti karvaampaa pomeloa ja ujoa, kirpeää passiota. Loppua kohti rupeaa myös erottumaan maltillista kivistä mineraalisuutta ja hillittyä bitterisyyttä.

Čaran osuuskunnan valmistama laatu-Pošip on mitä klassisin esimerkki tästä Kroatian yhdestä arvostetuimmista valkoviineistä: viinistä löytyy lajikkeelle tyypillistä runsautta, trooppista hedelmää, loppua kohti kasvavaa bitterisyyttä ja kokonaisuuden mallikkaasti kantavaa balanssia. Juuri tällaisia melkein kaikki Dubrovnikin läheisyydessä tuotetut valkoviinit ovat ja erityisesti Pošipit tuppaavat olemaan niistä korkealaatuisimpia.

Voin ymmärtää jos tämmöinen runsaampi ja raskastekoisempi valkoviini ei maistu ihmisille, joiden makumieltymykset nojaavat yksinomaan hyvin kepeiden ja erittäin hapokkaiden valkoviinien suuntaan. Tällaiset rehevämmät valkoviinit kuitenkin toimivat fantastisesti juuri paikallisten, runsaampien, välimerellisten ruokien kanssa yhteen. On kuitenkin vaikeaa kuvitella tällaisten viinien kehittyvän mitenkään merkittävän edullisesti vuosien myötä, joten näitä ei kannata erityisesti jemmailla hirveästi kellaripuolelle.

Lyhyesti: Melko runsas, kohtalaisen täyteläinen ja hieman öljyinen, mutta myös varsin tasapainoinen ja miellyttävän monipuolinen valkoviini Kroatian saarilta.

Arvio: Erittäin hyvä – laadukas, tasapainoinen ja lajiketyypillinen Pošip, joka ei kärsi matalsta hapokkuudesta ja liiallisesta raskaudesta, mikä voi olla joidenkin Pošipien kanssa ongelmana.

Hinnan (18,46e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Olen maistanut vain yhden Posipin ja se tuntui vähän tunkkaiselta. Joko olen rieslingniilo tai sitten asiaan vaikutti se, että viini oli peräisin toiselta saarelta ja myös matalammasta hintakategoriasta. Pidän siis edelleen silmäni auki Posipien suhteen, vaikka edellinen kirjoituksesi Grasevinasta kuulostikin vielä mielenkiintoisemmalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos paikallisiin on luottamista, ei Pošipia kannata ostaa ellei se tule Korčulasta. :D Kuvauksen perusteella tuossa väitteessä on perää, plus matala hintaluokka saattaa selittää vielä asioita lisää! Kroatialaiset viinit kun tuntuivat ainakin olevan Dubrovnikissa melko hinnakkaita. Kenties tätäkin viiniä voisi kyllä saada edullempaankin hintaan seikkailemalla tarpeeksi kauas turistivyöhykkeeltä!

      Poista