Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

30.7.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1421 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


8.5.16

Bourillon Dorléans La Coulée d'Argent 2014

Bourillon Dorléans La Coulée d'Argent Vieilles Vignes Sec 2014
  • Valmistaja: Domaine Bourillon Dorléans
  • Tyyppi: Valkoviini, AOC Vouvray
  • Maa: Ranska
  • Alue: Loire, Touraine, Vouvray
  • Rypäleet: Chenin Blanc (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 139 SEK (~15,11e; Joulukuu 2015, Systembolaget, beställningssortiment)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Chenin Blanc on Rieslingin ohella yksi maailman jaloja valkoisia rypäleitä: nämä molemmat lajikkeet pystyvät tuottamaan mitä tahansa hyvin kepeistä ja herkistä kuivista valkoviineistä hyvin runsaisiin, konsentroituneisiin ja suurikokoisiin kuiviin viineihin, tai simppeleistä, helpostijuotavista, makeahkoista perusviineistä äärimmäisen intensiivisiin, vivahteikkaisiin ja erittäin pitkäikäisiin jälkiruokaviinieihin. Lisäksi molemmille lajikkeille on tyypillistä hyvin korkea hapokkuus ja kyky ilmaista terroiria – vierekkäisillä tarhoilla käytännössä samoista rypäleistä valmistetut viinit siis voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään, riippuen pelkästään tarhan maaperästä ja köynnöksen kasvukauden aikana saamastaan auringosta.

Siinä missä Riesling on Suomessa ollut jo pitkään arvostettu, salonkikelpoinen rypälelajike, on Chenin Blanc jäänyt monien kuluttajien mieliin lähinnä nallekarkkisista Etelä-Afrikan halvoista valkoviineistä, sillä jostain syystä siellä Chenin Blanc nauttii lähes kansallisrypälelajikkeen asemasta. Suurin syy Chenin Blancin jäämisestä varjoon on Alkolla: maailman parhaat Chenin Blanc -valkoviinit kun tulevat Loiren laaksosta, mutta tälläkin hetkellä Alkon vakiovalikoimissa on vain yksi Loiren Chenin Blanc – ja sekin on kuohuviini!

Toki Chenin Blanc ei ole aina nauttinut samanlaista arvostusta kuin nykyään: ennen vanhaan viinejä tehtiin Loiressa vasemmalla kädellä sutaisten ja Chenin Blancista tehtiin lähinnä halpaa makeaa viiniä. Jos vuosi sattui olemaan liian viileä, hoidettiin viinien jäännössokeri kuntoon lisäämällä sitä viiniin. Lopuksi viiniin lisättiin varmuuden varalta enemmän sulfiitteja kuin lääkäri määrää, ettei se vahingossakaan olisi alkanut käymään uudestaan pullossa. Nämä ajat ovat kuitenkin jääneet vuosikymmeniä sitten taakse, eikä nykypäivän fantastisilla Chenin Blanceilla ole mitään tekemistä heikkolaatuisten edeltäjiensä kanssa.

Vouvray on käytännössä Loiren ainoa puhtaasti Chenin Blanciin erikoistunut appellaatio. Tällä alueella tästä rypälelajikkeesta valmistetaan niin arvostettuja kuohuviinejä, vaikuttavia kuohuviinejä kuin äärimmäisen pitkäikäisiä makeita viinejä. Viileämpinä vuosikertoina Vouvrayn tuotanto keskittyy lähinnä kuohuviinien ja kuivien valkoviinien valmistamiseen, kun taas lämpimämpinä vuosina mukaan tulevat makeammat valkoviinit ja jälkiruokaviinit. Poikkeuksellisina vuosikertoina valmistetaan myös vaikuttavia, jalohomeisia jälkiruokaviinejä. Alueen kuivimmat viinit kulkevat nimellä sec, mutta epävirallisesti tuottajat voivat vielä nimetä täysin rutikuivat viininsä nimellä sec sec, kun taas 3–4 g/l jäännössokeria sisältävät viinit ovat "lempeästi kuivia", sec tendre. Puolikuivat (4–12 g/l) viinit ovat luokitukseltaan demi-sec ja puolimakeat (12–45 g/l) moelleux. Jälkiruokaviinit taas kulkevat nimellä doux tai liquoreux.

Tämän kuivan Vouvrayn Chenin Blancin on tuottanut yksinomaan Chenin Blanciin erikoistunut, vuonna 1921 perustettu ja jo 3. sukupolvessa toimiva perhetalo Domaine Bourillon Dorléans. Talo viljelee 26 tarhahehtaariaan Vouvrayssa ja on keskittynyt lähinnä alueen kuivien ja puolikuivien valkoviinien sekä kuohuviinien tuotantoon. Tämä Systembolagetin tilausvalikoimasta löytynyt La Coulée d'Argent on talon Montgouverne-tarhan vanhojen köynnösten rypäleistä valmistettu lähes kuiva (sec tendre) valkoviini.

Viinin väri on vaaleanvihreä.

Lasista leijailee ujostellen hienostunut, hieman hillitty tuoksu, josta erottuu kypsää omenaa, kevyttä päärynää ja hentoa hunajamelonia, sekä taustalla häilyvää ujoa vihertävyyttä.

Suussa viini on kepeä, kuivahko ja kirpeän sekä suorastaan poskipäitä viiltävän hapokas – kuten kuivan Cheninin kuuluukin olla. Makumaailmasta löytyy sitrusta, kypsää viheromenaa, kevyttä hunajamelonia, hentoa vihertävyyttä ja kuivakan kivistä mineraalia. Yleisolemus on todella raikas ja eloisa, muttei mitenkään merkittävän kompleksinen – ennemmin mutkaton ja suoraviivainen. Piirun verran (eli se muutama gramma) jäännössokeria erottuu kokonaisuudesta hentona makeuden tuntuna kielen kärjessä, mutta hapot siistivät kokonaisuuden täysin kuivaksi.

Ujosti mineraalisen karhea mieto jälkimaku on raikas ja kestoltaan keskipitkä. Kielelle jää yrttisiä, tuoreen sitruksisia ja hapokkaan Granny Smith -omenaisia piirteitä.

Näin nuorena La Coulée d'Argent on vielä melko yksiulotteinen ja simppelin nuorekas, mutta silti oikein maukas ja freesi Chenin. Kokonaisuus kuitenkin jää vielä varsin suppeaksi, sillä yleisilmettä hallitsee varsin rapsakka mutta melko yksiulotteinen primäärihedelmä. Nykykunnossaan viini on ihan hyvä ostos, mutta tällaiset viinit ovat todellisuudessa sellaisia, jotka julkaistaan aivan liian nuorena – tämäkin viini takuuvarmasti paranee hunajaisemmaksi, kompleksisemmaksi ja kiehtovammaksi kärsivällisesti odottelemalla. Itse suosittelisin antamaan melkeinpä Cheninille kuin Cheninille vähintään 5–6 vuotta vuosikerrasta ennen korkkaamista, jos viini vain on Loiresta peräisin.

La Coulée d'Argent päätyi meidän käytössämme joulupöytään, tuohon viinien äärimmäiseen esterataan. Yleisesti viini hoiteli ruokapöydän monet haasteet melko ongelmitta, kiitos sen hyvien happojen ja pienen, suojaa antavan jäännössokerin. Kokonaisuus ei lähtenyt kuitenkaan samalla lailla lentoon, kuin joulupöytämme toinen valkoviini, Domäne Wachau Riesling Terrassen Smaragd 2014. Kenties asia olisi voinut olla toisin, jos tällä Vouvraylla olisi ollut ne 4–5 vuotta lisää ikää!

Lyhyesti: Intensiivinen, puhdaspiirteinen ja rapsakka Loiren Chenin, joka reilun vuoden iässään on vielä turhan nuoressa ja ujossa tikissä.

Arvio: Hyvä – mukavaa, maukasta tavaraa, mutta loppupeleissä tarjoaa näin nuorena vielä turhan vähän nautintoa. Ehdottomasti viini, joka hyötyy merkittävästi kellaroinnista.

Hinnan (~15,11e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti