Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

30.7.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1421 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.3.16

Bryggeri Rosé

http://www.alko.fi/tuotteet/727624/
Bryggeri Rosé
  • Valmistaja: Bryggeri Helsinki
  • Tyyppi: Olut, erikoisuus
  • Maa: Suomi
  • Alue: Uusimaa, Helsinki
  • Maltaat: Pale-, karamelli-, vehnä-
  • Humala: Citra, Nelson Sauvin
  • Koko: 0,33
  • Hinta ostohetkellä: 5,95e (Helmikuu 2016, Alko)
  • Hinta nyt: 5,95e (Maaliskuu 2016, Alko)

Bryggeri Helsinki yllätti oikein kunnolla, kun Alkon kevättalven 2016 pienpanimokatsauksen oluet julkistettiin – moni lähti melko perinteisellä tyylillä liikkeelle, muutamat kokeilivat kepillä jäätä hieman erikoisemmilla oluttyyleillä, mutta Bryggeri rykäisi oluen kokonaan tyyliluokitusten ulkopuolelta! Bryggeri Rosé on olut- ja viinihiivoilla käytetty vahva (8,8%) olut, jonka valmistuksessa on käytetty rypälemehutiivistettä ja rypälesokeria, humaloinnissa on käytetty voimakasaromisia Citra- ja Nelson Sauvin -humalia ja lopputulos on vielä maustettu kiinanruusuteellä.

Alun perin en kuitenkaan ollut noteerannut olutta mitenkään erityisesti, mutta kun Internet alkoi täyttyä arvioista, joissa sitä sanottiin viinilliseksi ja happamaksi, heräsi kiinnostus välittömästi! Tämä on tietenkin ymmärrettävää, jos kyseessä on hapanoluihin hurahtanut viininörtti. Pullo sitten piti ostaa ja napata testiin. Parasta ennen -päiväys on oluelle merkattu noin vuoden päähän, eli joulukuulle 2016.

Ulkonäöltään olut on kirkas ja melko vaalea, hennosti punertavaan taittuva kuparinruskea. Vaahto jää hhyvin maltilliseksi ja se haihtuu nopeasti.

Monessa arviossa on sanottu, että oluella olisi viinimäinen tuoksu – palturia, sanon minä. Oluella on omasta mielestäni hyvin olutmainen tuoksu: siinä tuntuu viljaisuutta, kukkaisuutta, tripel-henkistä aromikasta belgihiivaisuutta, maltillista vehnäistä happamuutta, kevyttä hunajaa ja aavistus makeaa rypäleisyyttä – mutta ei kyllä mielestäni juuri mitään viinimäistä (näin melko monen tuhatta viiniä maistaneena). Sokkona, pelkän tuoksun perusteella voisin melkein veikata olutta tripeliksi.

Maku on kuivahko ja raikas, suutuntuma keskitäyteläinen – joskin 8,8% alkoholia antaa oluelle selkeää runsautta ja pientä makeuden tuntua. Makumaailmasta löytyy makeaa vaaleaa rypäleisyyttä, hunajaa, vehnäistä happamuutta, ujoa mansikkaisuutta ja melko tuntuvaa ruohoista humalaa. Varsinaista happoista happamuutta, mitä useammassa arviossa mainostettiin, ei kyllä meikäläisen suu erottanut. Ruohoinen, vihersävytteinen katkero on melko selväpiirteistä ja nousee esiin hiljaa ja melko salakavalasti taustalta. Hiilihappo on melko pientä ja kevyesti nipistelevää.

Jälkimaussa tuntuu vihertävän ruohoista humalaisuutta, vehnäistä happamuutta ja viljaisuutta, hentoa saippuaisuutta ja melko voimakasta, pitkään kantavaa katkeroa. 8,8% alkoholia pysyy loppuun asti piilossa muuten, paitsi ujoa lämmönhohkaa tahtoo loppuliu'ussa erottua nielussa.

Kokonaisuutena Bryggerin Rosé on kiva, maukas ja mukavalla tavalla erilainen tapaus. Oluen tuoksu- ja makumaailmassa on kyllä makeaa rypäleisyyttä, mutta siinä ei kyllä ole mielestäni juurikaan mitään viinimäisyyttä (hox: rypäleinen ≠ viinimäinen; hyvin harva viini oikeasti tuoksuu tai maistuu viinirypäleiltä!) tai happamuutta, vaikka moni muu arvioija niin väittääkin. Ainoastaan makumaailman hento mansikkaisuus olisi mielestäni jollain lailla ymmärrettävä aasinsilta roséeviineihin, mutta olut on silti enemmän makean rypäleinen, belgihenkinen olut kuin mitenkään mainittavasti viinimäinen tapaus.

Noh, odotukset petettiin niiltä osin, että oluessa ei kyllä hapanolutmaista happamuutta ollut lainkaan ja viinimäisyyskin oli sitä, mitä itse kutsuisin rypäleisyydeksi. Olut itsessään ei kuitenkaan ollut pettymys, vaan varsin hauska tuttavuus! Varmasti oluen makea rypäleisyys, paikoin voimakkaanakin tuntuva belgihiivaisuus ja ruohoinen katkerointi ei ole jokaisen makuun, mutta itselle olut tuntui vain omituiselta ja persoonalliselta mutaatiolta belgialaisesta tripelistä, joten ei kehtaa valittaa. Esimerkillistä ennakkoluulottomuutta ja avarakatseisuutta Bryggeriltä, pisteet sinne päin!

Lyhyesti: Kevyesti makeaan taittuvaa viinirypäleisyyttä, ruohoista humalointia ja belgihenkistä tripelmäisyyttä yhdistelevä, kauniin punertavanruskea erikoisolut.

Arvio: Erittäin hyvä – hassu, mutta ihan maistuva outolintu. Ei niin omituinen, että tämä jäisi suurena oluena mieleen, mutta persoonallinen ja ennakkoluuloton kuriositeetti.

Hinnan (5,95e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti