Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


21.1.16

Šember Brut 2005

Šember Brut 2005
  • Valmistaja: Šember
  • Tyyppi: Kuohuviini, Kvalitetno Pjenušavo Suho
  • Maa: Kroatia
  • Alue: Kontinentalna Hrvatska, Zagrebačka županija, Plešivica
  • Rypäleet: Chardonnay, Welschriesling, Plavec Žuti
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 575 Kn (~75,83e; Heinäkuu 2015, Wine Bar Razonoda)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Viimekesäisellä Kroatian-matkallamme ei kyllä tullut pahemmin kuplivaa juotua. Tämä on kyllä ihan ymmärrettävää, sillä erityisesti Dubrovnikin seutu – eli se alue, jossa me matkailimme – on tunnettu lähinnä tuhdeista punaviineistään ja makeista jälkiruokaviineistään. Kroatia muutenkin on enemmän puna- ja valkoviinimaata – kuohuviinejä ei juurikaan ole valmistettu. Vasta viime vuosina asiaan on tullut muutos joidenkin Manner-Kroatian (Kontinentalnsa Hrvatska) tuottajien ryhtyessä panostamaan myös kuohuviinituotantoon. Ne muutamat kroatialaiset kuohuvat, jotka reissun alkupuolella tuli testattua, eivät kuitenkaan valaneet juurikaan uskoa maan skumpantuotannon tasoon.

Pysähtyessämme Dubrovnikin vanhankaupungin sydämessä sijaitsevaan viinibaari Razonodaan lasilliselle (eli parille) piti kuitenkin ottaa testiin lasi kuplivaa – baarin viinilista vakuutti nimittäin heti ensi silmäyksellä tasollaan mm. useamman oranssin viinin osastollaan. Listalta valikoitui lasillinen (10 cl, 85 Kunaa eli n. 11,21e) baarin kalleinta kuohuviiniä, joka oli peräti 10 vuoden ikään ehtinyt vuosikerrallinen Šember Brut.

Kroatian pääkaupunki Zagrebin ympärillä sijaitsee Zagrebin piirikunta (Zagrebačka županija), joka on tullut tunnetuksi erityisesti kepeistä ja raikkaista valkoviineistään. Erityisesti Plešivican mäkeä ympäröivä alue on kerännyt mainetta korkeatasoisena viinialueena ja onpa alue peräti lanseerannut oman "viinitien", jonka varrella sijaitsee yli 40 perheomisteista viinitaloa, joista monet esittelevät mielellään kiinnostuneille niin viinejään kuin muita tuottamiaan elintarvikkeita sekä paikallisia ruokia. Yksi alueen merkittävimmistä viinitaloista on Donji Pavlovčanin kylässä sijaitseva Šemberin perheomisteinen viinitalo, joka on kerännyt lyhyessä ajassa positiivista mainetta laadukkailla kuohuviineillään. Vaikka Šemberin suku on viljellyt viiniköynnöksiä pitkälti toistasataa vuotta, on markkinoille saapunut ensimmäinen Šemberin nimeä kantava, itse tuotettu viini vasta vuonna 1991. Toinen merkittävä vuosi on 1997, jolloin viinitalo laajensi tuotantoaan myös kuohuviinien suuntaan – historiaa kuohuviinien osalta talolla on siis vasta alle 20 vuotta.

Koska Šemberin kotisivuilla ei mainita mitään vuosikertakuohuvien tuotannosta, en lupaa että tämän viinit speksit ovat samat, kuin Šemberin kotisivujen (todennäköisesti vuosikerrattoman) kuohuviinin speksit. Talon tietojen mukaan viini valmistetaan kolmesta rypäleestä: Chardonnay on nyt tunnetusti yksi luotettavimmista rypälelajikkeista kuohuviinien tuotantoon (kuten ovat todenneet sellaiset alueet kuten mm. Champagne, Jura, Bourgogne, Cava, Franciacorta, Alta Langa, Trento...); yleensä Keski-Euroopassa tavattu Welschriesling taas ei ole juurikaan kerännyt mainetta muuna kuin keskinkertaisena ja neutraalina lajikkeena, mutta rypäleen (sikäläisittäin Graševina) tiedetään nykyisin olevan kotoisin Manner-Kroatiasta ja sen sanotaan tuottavan siellä parasta mahdollista laatua; Plavec Žuti ("keltainen Plavec") taas on sekoituksen mielenkiintoisin lajike, sillä sitä tavataan käytännössä vain Zagrebin piirikunnan kolmella viinialueella sekä pienissä määrin Slovenian puolella. Lajiketta on perinteisesti käytetty lähinnä pöytärypäleenä, sillä se tuottaa yleensä melko neutraaleja, erittäin hapokkaita viinejä, jotka saavuttavat n. 11-12% alkoholipitoisuuden. Rypäleen suosio viineissä on kuitenkin kasvanut viininviljelymenetelmien kehittyessä: satomääriä rajoittamalla lajikkeesta on onnistuttu saamaan varsin uskottavia yhden lajikkeen valkoviinejä, minkä lisäksi matala-alkoholisuus ja korkea hapokkuus tekee siitä erittäin käyttökelpoisen raaka-aineen kuohuviineihin. Viinin on annettu kypsyä hiivasakan päällä vähintään 36 kk ennen sakanpoistoa ja uudelleenkorkitusta.

Viinillä on intensiivinen, jo hieman kehittyneen sitruunankeltainen väri.

Lasista kohoaa runsas, houkutteleva ja hieman makeaan taittuva tuoksu, jossa tuntuu mantelitahnaa, ananasvetoista keltaista hedelmäisyyttä, kypsiä sitrushedelmiä, briossista paahteisuutta, kevyttä leipäisyyttä ja ujoa oksidatiivista pähkinäisyyttä. Tuoksusta on vaikea sanoa paljonko siitä autolyysin ja paljonko iän mukanaan tuomaa paahteisuutta, mutta tuoksusta on selvää, ettei viini ole enää nuori – mutta ehdottoman elinvoimainen ja vivahteikas kylläkin!

Viinin kuiva maku on intensiivinen ja se tuntuu tuoksua paljon vähemmän kehittyneeltä, vaikkakin kymmenen vuotta ovat jättäneet myös makumaailmaan jälkeensä. Kielellä pyörii kypsää omenaa, mehukasta sitruksisuutta, märän kivistä mineraalisuutta, hienostunutta autolyyttistä paahteisuutta, kevyttä pähkinäistä kehittyneisyyttä ja aavistus valkoista persikkaa. Erilaiset kehittyneisyyden ja paahteisuuden tuomat vivahteet antavat kokonaisuuteen hyvin hurmaavan, kevyesti reunoiltaan kärähtänyttä paahtoleipää muistuttavan alavireen. Suutuntuma on keskitäyteläinen, vakuuttavan ryhdikäs ja kokonaisuutta sävyttää elegantti, hyvin pienikokoinen ja pehmeä mousse.

Viinistä jää suuhun tasainen, kypsän omenainen, kevyesti kivisen mineraalinen, hillityn pähkinäinen ja paahtoleipäisen paahteinen jälkimaku. Viinin jälkivaikutelma on napakan hapokas, pitkäkestoinen ja kompleksisen paahteisten vivahteiden sävyttämä.

Kyllä kannatti luottaa intuitioon ja testata vielä yksi kuohuva! Tämä 10-vuotias Šember Brut nimittäin räjäytti pankin totaalisesti uskomattoman hienostuneella ja moniulotteisella tuoksu- ja makumaailmallaan sekä ryhdikkäällä olemuksellaan; en ole varma, olisiko viini sokkona mennyt shamppiksesta shamppanjamaistelussa, mutta sellaisenaan se voisi mennä varsin helposti hyvin pitkään kellaroidusta laatushampoosta! En rehellisesti ollut mitenkään osannut odottaa, että Kroatiasta löytyisi näin kovatasoista, shamppisten kanssa kilpailevaa kuohuviiniä.

Olihan viinillä toki myös hintaa, mutta pullo oli kyllä hinnoiteltu ravintolahinnoin ja Dubrovnikin kenties korkeahintaisimmilla nurkilla – siltikin sitä koki saaneensa hyvin vastinetta rahoilleen! Todennäköisesti viiniä voi löytää merkittävästi edullisempaankin hintaan laadukkaista kroatialaisista viinimyymälöistä, mutta tarkkoja lukuja en osaa sanoa, koska viinistä ei löydy netistä mitään tietoa (vuosikerratonta Šemberiä saa näköjään n. 15 euron hintaan). Jos tätä vuosikerrallista löytyy jostain, voi sille antaa vielä hyvin lisää ikää kellarissa: tämäkin viini tuntui 10-vuotiaana olevan vielä matkalla ylöspäin!

Lyhyesti: Äärimmäisen vaikuttava, hienostunut, kompleksisen paahteinen ja rakenteikas, shamppanja-tasoinen kroatialaiskuohuva.

Arvio: Erinomainen – upea, tyylikäs esitys, joka kertaheitolla sai vakuutettua meikäläisen kroatialaisten kuohuviinien potentiaalista. Tämän hetken äärimmäisen pienellä otoksella helposti paras koskaan maistamani kroatialaiskupliva.

Hinnan (~75,83e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti