Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


18.12.15

Winiveria Saperavi 2006

Winiveria Saperavi 2006
  • Valmistaja: Château Mere / Winiveria
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Georgia
  • Alue: Kakheti, Kondoli
  • Rypäleet: Saperavi (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 25,00e (Helmikuu 2015, Kafejnica Rasols, Riika)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Pari kuuta takaperin järjestämäni Georgia-maistelun ehdottomasti mielenkiintoisinta osastoa edusti tämä Kakhetin laakson kvevri-Saperavi, joka oli alunperin napattu mukaan riikalaisesta kahvilasta alkuvuodesta.

Viinin on tuottanut vuonna 2005 perustettu hotelli-viinitalo Château Mere, joten tämä vuosikerran 2006 on talon aivan ensimmäisiä vuosikertoja. Viini on valmistettu Tsinandalin kylän naapurissa sijaitsevan Kondolin kylän tarhojen rypäleistä perinteisissä kvevri-saviruukuissa. Tämä tarkoittaa sitä, että viiniin tarkoitetut rypäletertut ovat murskattu ja tämä rypälemäski on siirretty mehuineen, kuorineen ja rankoineen kaikkineen kypsymään kvevreihin, jolloin viini kirkastuu ajan kanssa mäskin ja sakan laskeutuessa ruukun pohjalle. Viinitalo ei kerro kypsytysajoistaan mitään, mutta viinin mainitaan olevan täysin käsittelemättä ja suodattamatta pullotettu – piirre, joka tuntuu yhdistävän monia georgialaisia kvevri-viinejä. Pullon korkki ja kaula ovat lopuksi sinetöitu punaisella, koko pullon suun peittävällä punaisella vahasinetillä.

Koska viini on valmistettu äärimmäisen tummasta Saperavista ja sitä on vieläpä maseroitu rypäleiden väriä antavien kuorten kanssa pitkään, on viinillä yllätyksettömästi täysin läpinäkymättömän mustanpunainen väri.

Jos maistelussa tähän asti testatut viinit olivat olleet hieman turhan moderneja ja siloiteltuja, hyppää Winiverian Saperavi suoraan mittarin toiseen päähän – kuivakka tuoksu on nimittäin erittäin rustiikkinen, kohtalaisen kehittynyt ja kaikin puolin anteeksipyytelemätön, mikä luo mukavan kontrastin aiempiin maistelun viineihin. Lasista kohoavasta tuoksusta erottuu lantaisuutta – jopa rehellistä paskaisuutta – ja muita, hennompia brettan vivahteita, kuivakkaa musteisuutta, kehittyneen viinin pölyisyyttä ja hillittyä mausteisuutta. Tummaa Saperavin metsämarjaisuutta pilkahtelee sieltä täältä, mutta tuoksussa tuntuu olevan kyse enemmän kaikista muista sävyistä kuin marjasta tai hedelmästä.

Maku jatkaa uskollisesti tuoksun viitoittamalla tiellä: rehellisen rustiikkinen ja siloittelematon yleisolemus on konsentroitunut, tiivisrakenteinen ja silti (tai juuri siksi) suorastaan supermehukas ja erittäin houkutteleva. Erittäin runsaat tanniinit täräyttävät turpaan ennen kuin kieli ehtii rekisteröidä todellisuudessa varsin runsaan makumaailman vivahteita, mutta kun suu tottuu viinin aikaisempia viinejä armottomampaan meininkiin, rupeaa niitä sävyjä ja kerroksia löytymään: tummaa ja kypsää metsämarjaa, lantaisuutta, kevyttä kuivahtanutta muttei makeaa tummaa luumua, hillittyä pölyisyyttä, hentoa nahkaisuutta ja aavistus rusinaa. Näiden lisäksi mukavan maalaisessa makumaailmassa häilyy vaikka mitä muita, hennompia vivahteita, joiden esiin kaivelu tuntuu olevan sekä mahdotonta että turhaa.

Kun viinin kaikista tiukoin ote rupeaa hellittämään jälkimaussa, jää kielelle mehukasta, kypsää tummaa marjaa, pölyisyyttä, maamaisuutta, kevyttä nahkaisuutta ja hentoa lantaisuutta. Jälkivaikutelma, joka jää suuhun, on voimakkaan tanniininen, robusti, suutakuivattava, kompleksinen ja erittäin kestävä.

Winiverian Saperavi, josta meikäläisellä ei ollut etukäteen minkäänlaista käsitystä tai lainkaan ennakko-odotuksia, töräytti kerralla itsensä maistelun tähänastisista viineistä helposti vakuuttavimmaksi, vaikuttavimmaksi ja mielenkiintoisimmaksi! Siinä missä aikaisemmat viinit olivat vaikuttaneet moderniin makuun sovitetuilta, sliipatuilta georgialaisviineiltä, oli tässä viinissä sellaista rehellistä, siloittelematonta ja anteeksipyytelemätöntä alkuvoimaa, jota pyrin jatkuvasti metsästämään kartoittaessani uusia viinimaita ja -alueita. Pitkä majailu kuorien ja rankojen kanssa on antanut viinille suorastaan väkivaltaisen ja tuntuvasti uuttuneen (muttei mitenkään yliuuttuneen) olemuksen, mikä ei varmastikaan miellytä nykyaikaisiin, "pehmeisiin" viineihin tottunutta suuta. Itselleni tämä viini oli taas täysin yllätyksenä vastaani kävellyt graalin malja: näin paljon makua, luonnetta ja rakennetta yhdessä niin uskomattoman tasapainoisessa ja liioittelemattomassa paketissa ei ole mikään yleinen tapaus nykyaikaisessa, homogenisoituneessa viinimaailmassa.

Vaikea sanoa, oliko vajaa kymmenen vuotta ikää tehnyt viinille vielä mitään, sillä viinissä oli vielä äärettömän kireä rakenne ja runsasta, kypsää hedelmää vaikka muille jakaa. Vaikka viini on tyyliltään hyvin käsittelemätön, voi sen kuvitella vielä huoletta pitävän kutinsa kellarissa ainakin toisen vuosikymmenen ajan. Tämä on ehdottomasti yksi niistä harvoista viineistä, joka on saanut sukat pyörimään jaloissani helikopterin potkureiden tavoin; muistutan silti vielä tässä lopuksi, että tämä viini on tyylillisesti melko extreme tapaus: jos on puuduttanut makumaailmansa pehmeillä ja siloitellun hedelmäisillä moderneilla viineillä, voi olla, että tämmöinen rehellisen rustiikkinen, suorastaan sontainen ja ylettömän tanniininen viini menee ohi kuin ohjus. Jos epäilet, että saattaisit ymmärtää tällaista viiniä, suosittelen valmistamaan sille kumppaniksi jotain riittävän runsasta, joka voisi vähän suitsia sen tanniineja.

Lyhyesti: Erittäin rustiikkinen, suorastaan sontainen ja julmetun tanniininen, mutta myös äärettömän maukas ja tasapainoinen kvevri-viini.

Arvio: Täydellinen – paras maistamani georgialainen Saperavi. Jos tämä on viinitalon 2. vuosikerta koskaan, olisi syytä päästä ihmettelemään, missä kunnossa talon nykyiset viinit ovat!

Hinnan (25,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti