Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

23.5.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1415 viiniä, 275 olutta, 12 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


18.11.15

Κυπερούντας κουμανδαρία 2005

Κυπερούντας κουμανδαρία (Kyperounda Commandaria) 2005
  • Valmistaja: Οινοποιείο Κυπερούντας (Kyperounda)
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, PDO Commandaria
  • Maa: Kypros
  • Alue: Commandaria
  • Rypäleet: Xynisteri, Mavro
  • Koko: 0,5
  • Hinta arviointihetkellä: 16,50e (Syyskuu 2015, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Melko hyytävän Pohjanrannan Karviaisviinin jälkeen oli huuhdeltava paha maku pois suusta, eli oli korkea aika saada suut makeaksi! Tähän tehtävään päätyi sokkona meille tarjoiltu Commandaria, jota kukaan ei meinannut arvata, vaikka vihjeenäkin mainittiin viinin olevan valmistettu sekä valkoisesta että tummasta rypälelajikkeesta.

Viinin on tuottanut Kyproksen keskellä, Kyperountan kylässä sijaitseva viinitalo Kyperounda, joka sai alkunsa 1990-luvun lopulla muutaman kylän viininviljelijän yhteistuumin perustamana yrityksenä. Tämä 1,400 metrin korkeudessa sijaitseva viinitalo on yksi Euroopan ja peräti yksi maailman korkeimmilla sijaitsevista viinitaloista. Viinitalon viinitarhat käsittävät 12 hehtaaria ja niillä viljellään Cabernet Sauvignonia, Chardonnayta ja Syrah'ta. Lisäksi talo ostaa paikallisilta viljelijöiltä rypäleitä, joista valmistetaan mm. talon paikallisista rypälelajikkeista valmistetut viinit. Tämä Commandaria, eli todennäköisesti maailman vanhinta edelleen valmistettua viinityyliä edustava väkevöimätön jälkiruokaviini valmistetaan valkoisista Xynisteri- ja punaisista Mavro-rypäleistä, joita kuivataan rusinoiksi ennen murskaamista. Tämä poikkeuksellisesti vuosikerrallinen viini kypsyy 225 litran barrique-tynnyreissä ennen pullotusta.

Viinin väri on keskisyvä kuparinruskea, joskin väri taittuu reunoja kohti hohtavan keltaiseksi.

Makeassa ja intensiivisessä tuoksussa tuntuu ensisijaisesti rusinaa, tammen tuomaa vaniljaa ja makeaa pähkinäisyyttä. Taustalta löytyy karamellia, kermatoffeeta, saksanpähkinää, kevyttä luumuhilloa, ujoa kukkaisuutta ja hentoa alkoholin tuomaa eetterisyyttä.

Suussa viinillä on todella makea, tiiviin täyteläinen ja intensiivinen habitus. Vivahteikasta makumaailmaa hallitsevat voimakas tumma siirappisuus, vanilja ja kuivattu taateli. Taustalla tuntuu kevyttä, hennon karvasta mineraalisuutta, joka komppaa kivasti maltillisten happojen tuomaa raikastavaa tunnetta. Viinillä on erittäin rehevä ja jopa tahmea yleisilme, jossa alkoholi (13%) pysyy kivasti piilossa.

Makea jälkimaku on runsas ja täynnä voimakkaan vaniljaisia, runsaan rusinaisia, tuhdin siirappisia ja hennon kukkeita sävyjä. Viinistä jää todella pitkä, intensiivinen, viipyilevä ja makeaa sokerilientä muistuttava jälkivaikutelma.

Viini on uskomattoman voimakas, intensiivinen ja hyvin rehevästä, voimakkaasti vaniljaan taittavasta tammisuudestaan huolimatta erittäin herkullinen tapaus. Viini on kuitenkin ennen kaikkea aivan liian nuori: viinillä on ikää 10 vuotta, mikä on aivan liian vähän näin tuhdille ja aromaattiselle tapaukselle. Se, mitä näin tanakka tapaus kaipaa, on kellaroinnin mukana syntyvien tertiääriaromien ilotulitusta ja sokereiden ketjuuntumisen myötä syntyvän makeuden tunteen katoamista. Potkua ja potentiaalia pitkäänkin kellarointiin tässä jälkiruokaviinissä kyllä on.

Viini on siis kyllä enemmänkin kuin nautittavissa jo nyt, mutta siitä varmasti saa kärsivällisellä varastoinnilla reippaasti enemmän kuin nyt. Jos viinin kuitenkin haluaa korkata jonkin jälkiruoan kumppaniksi, tarvitsee se parikseen jotain niin makeaa, ettei se jää täysin viinin erittäin tuntuvan ja intensiivisen makeuden jalkoihin aivan täysin. Hyvin makeat kakut ja leivonnaiset – etenkin sellaiset, joista löytyy siirappia tai hunajaa – ovat vahvoilla. Jos itsellä olisi kellaripuolella yhtään enempää tilaa, hommaisin itse tätä laatikollisen ja jättäisin viinin kypsymään ja hukkaamaan intensiivisen tammisuutensa ja makeutensa kellariin.

Lyhyesti: Erittäin täyteläinen, voimakkaan vaniljainen, tuhdin rusinainen ja intensiivisen makea jälkiruokaviini Kyprokselta, joka kannattaa jättää kypsymään kellariin.

Arvio: Tyylikäs – hyvin intensiivinen ja vaikuttava jälkiruokaviini, joka muuttunee pidemmällä varastoinnilla pullolliseksi kultaa.

Hinnan (16,50e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

2 kommenttia: