Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

23.5.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1415 viiniä, 275 olutta, 12 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.9.15

Puzelat-Bonhomme Cheverny Blanc 2011

Puzelat-Bonhomme Cheverny Blanc 2011
  • Valmistaja: Puzelat-Bonhomme
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Ranska
  • Alue: Loire, Touraine, Cheverny
  • Rypäleet: Sauvignon Blanc (65%), Chardonnay (/Menu Pineau) (35%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 11,00e (Syyskuu 2014, Vins Chez Nous)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Loiren laakson viinialue ei ole ehkä se kaikkein suurin pinta-alaltaan tai tuotantomääriltään, mutta kun Ranskan karttaa katsoo, kyllä se ihan julmetun suuren siivun syö tuosta vapauden, tasa-arvon ja veljeyden maasta. Loiren laakson länsipuoli ulottuu Bretagnen niemimaan kainaloon, Atlantin rannalle, kun taas laakson itäpuoli ohittaa Ranskan keskiviivan ja lähimmillään kutittelee jo itäisessä Ranskassa sijaitsevaa Burgundia. Laakso on siis kapea ja viinialueet pieniä, mutta tämän yhden alueen päästä päähän mahtuu nelisensataa kilometriä matkaa – ei ihme, jos alueella tuotetut viinit eivät ole aivan homogeenisiä.

Aivan Loiren laakson itälaidalla sijaitsevassa Chevernyssä pitävät majaa Puzelat'n veljekset Thierry ja Jean-Marie, jotka pyörittävät 1990-luvun alussa perustamaansa Clos du Tue Bœuf -viinitilaa. Tämä hyvin naturaalin pään luomuviineihin keskittynyt talo on kerännyt paljon tunnustusta laadullaan ja tinkimättömällä asenteellaan – Thierryn veljekset nimittäin viljelevät runsaasti paikallisia, ikiaikaisia lajikkeita, jotka ovat monin paikoin muuten jo unohdettuja ja jopa kiellettyjä paikallisissa appellaatioissa. He silti viljelevät näitä lajikkeita ja jos appellaatioelin hylkää heidän viininsä, veljekset julkaisevat viininsä yksinkertaisesti Vin de France -luokituksen alla – kiitos viinitalon maineen, viinit myyvät tästä huolimatta yleensä aina loppuun.

Thierry Puzelat on tullut erityisen tunnetuksi omien viiniensä ohella harrastamastaan négoce-henkisestä toiminnastaan: hän ostaa rypäleitä muilta samanhenkisiltä, täysin luonnonmukaisesti viljeleviltä tutuilta viljelijöiltä ja sekoittaa niistä omia, ainutlaatuisia viinejään. Vuonna 2009 tämän viinitalon nimi vaihtui nykyiseen muotoonsa, kun toimintaan tuli mukaan Clos du Tue Bœuf -tilalla vuosia työskennellyt Pierre-Olivier Bonhomme. Näin Puzelat'n veljesten omien tarhojen rypäleet julkaistaan Clos du Tue Bœuf -nimen alla, kun taas ostetuista rypäleistä valmistetut viinit julkaistaan Puzelat-Bonhomme-nimellä. Kaikille näille viineille on yhteistä se, että Thierry Puzelat niistä vastaa alusta loppuun, viiniyttämisestä pullotukseen. Valtaosa viineistä käytetään ja kypsytetään vanhoissa, neutraaleissa 225- ja 500-litraisissa tammitynnyreissä ja pullotetaan suodattamatta hyvin pienen sulfiittilisäyksen kanssa.

Nyt arvioitava Cheverny Blanc on négoce-puolen tekosia, eli tuottajana luuraa Puzelat-Bonhomme. Viinin pitäisi olla tyypillinen Chevernyn blend, joka tarkoittaa 60-80% Sauvignon Blancia ja loput Chardonnayta, Chenin Blancia tai Menu Pineauta (joka tunnetaan alueella paremmin nimellä Arbois). Jossain lähteessä luin viinin olevan 2/3 Sauvignonia ja 1/3 Chardonnayta, mutta joku toinen lähde väitti viinin olevan Sauvignon-Arbois-blend. Koska Puzelat-Bonhommella ei ole kotisivuja, jää viinin tarkemmat speksit hämärän peittoon. Go figure. Annetaan viinin puhua puolestaan.

Viini tuli korkattua sienirisoton kylkeen, sillä sellaiselle ruoalle sopivat parhaiten kepeät ja raikkaat valkoviinit. Ja sellaisiahan Chevernyn Sauvignon-vetoiset viinit ovat, eikö totta?

Lasissa kevyesti mutta kauniisti vihertävänä hohtava viini lupailee hyvää.

Tuoksu sitten tuokin täysin yllättävän twistin suunnitelmiin: lasista nimittäin leijailee erittäin runsas, intensiivinen ja makeahko tuoksu, josta voi erottaa selvää hunajaisuutta, makeankypsää omenaisuutta ja kevyttä kukkeutta. Tässä vaiheessa koen olevani hieman yllätetty – tällä on yhtä vähän tekemistä Loiren Sauvignonien kanssa kuin Riffaultin hiljattainarvioimallani Sancerrella. En ole kuitenkaan yhtään pahoillani, sillä tuoksu on kyllä kaikin puolin houkutteleva.

Kuten tuoksusta voi päätellä, viinin maulla on puolikuivahko habitus. Makeus on kuitenkin niin hämmentävän luonteva kokonaisuutta, että on mahdotonta arvioida onko viini todella puolikuiva, vai onko se peräti puolimakea – vai sittenkin äärettömän makealla hedelmällä varustettu kuiva valkoviini? Tuskin nyt sentään. Makumaailma toistaa paljon tuoksun elementtejä, eli se on hurmaavan hunajainen, viheromenainen ja tuntuvan, jopa kirpakan ja kevyesti bitteriin taittuvan mineraalinen. Taustalla häilyy hentoa pähkinäisyyttä, joka viittaisi osan viinistä nähneen oksidatiivista viininvalmistusta. Rakenteeltaan viini on pirteä, eloisan hapokas ja kaikin puolin ryhdikäs – mikä juuri vaikeuttaa huomattavasti viinin todellisen makeusasteen arvioimista.

Yllättäen jälkimaku eroaa huomattavasti keskimausta ollen jopa melko robusti, tuntuvan pähkinäinen, hillitysti briossinen, kevyen viljainen ja hennosti oksidoituneen omenainen. Jälkimaku on varsin pitkä ja erityisesti mausteinen, maltillisesti makeaan taittuva villihunajaisuus jatkuu kielellä hyvin pitkään.

Noh, Puzelat-Bonhomme ei kyllä pistänyt pöytään lainkaan sellaista tavaraa, mitä odotti. Tämä ei kyllä kuitenkaan tarkoita mitään pettymystä, sillä viini oli julmetun herkullinen tapaus! Lisäksi viini oli suorastaan paradoksaalinen siinä, kuinka yhtä aikaa äärettömän hyvä ja huono dokabiliteetti sillä on: toisaalta se on niin julmetun herkullinen, että se haihtuu suorastaan pelottavaa tahtia lasista, mutta toisaalta siinä tapahtuu niin paljon kaikkea, että viiniä väkisinkin pysähtyy fiilistelemään jatkuvasti. Ehkä tämä onkin mitä toimivin yhdistelmä: viini katoaa pullosta kuin itsestään, muttei missään nimessä liian nopeaa tahtia!

Vaikkei viini ollutkaan kepeä, kuiva ja kirpakan hapokas, toimi se mainiosti risoton kanssa: viinin ryhdikkäälle ja mainiosti kantavalle rakenteelle ei tehnyt minkäänlaista ongelmaa pureutua risoton täyteläiseen olemukseen. Lisäksi valmistan yleensä risoton käyttämällä makeaa vermuttia valkoviinin sijaan, mikä tuo risottoon miellyttävää aromikkuutta ja hentoa makeutta – mikä toimikin tällä kertaa mitä mainioimpana makusiltana hieman makeaan kallellaan olevan viinin kanssa!

Loppukaneettina voinkin lämpimästi suositella pitämään Buzelat'n nimen korvan takana: jos tinkimättömät, omaleimaiset, Tourainen perinteitä kunnioittavat ja aidot loirelaiset viinit kiinnostavat, ovat niin Puzelat-Bonhommen kuin Clos du Tue Bœufin viinit todella varmaa luottotavaraa!

Lyhyesti: Todella luonteikas, freesi, kompleksinen ja kaikin puolin erilainen, yllättäen ujosti makeaan taittuva Loiren naturaali-valkoinen.

Arvio: Tyylikäs – herkullisuus ja fiilisteltävyys ovat tässä jännittävässä viinissä omassa luokassaan. Kovan tason huipputuottajakamaa naurettavan edukkaaseen hintaan.

Hinnan (11,00e) ja laadun suhde: Ylivoimainen – ajatus paremmasta viinistä samaan hintaan tuntuu mahdottomalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti