Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


26.9.15

Claire Naudin "Le Clou 34" 2012

Claire Naudin "Le Clou 34" 2012
  • Valmistaja: Domaine Naudin-Ferrand
  • Tyyppi: Valkoviini, Vin de France
  • Maa: Ranska
  • Alue: Bourgogne, Côte de Nuits
  • Rypäleet: Aligoté (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ~16,50e (Tammikuu 2015, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Magny-lès-Villersin kylässä, Burgundin tunnetuimman viinialue Côte d'Orin sydämessä, aivan Côte de Nuits'n ja Côte de Beaunen rajalla sijaitseva Domaine Naudin-Ferrand on tasaisesti kerännyt mainetta korkealaatuisilla, luonteikkailla ja viininvalmistuksellisesti melko käsittelemättömillä viineillään.

Naudinien viiniä viljelevä suku ulottuu aina 1500-luvulle, mutta nykyisellä paikallaan suvun viinitalo on seissyt vuodesta 1892. Vuodesta 1991 viinitaloa on johtanut (Burgundissa äärimmäisen poikkeuksellisesti) nainen, Claire Naudin, kenen johdolla viinitalo on siirtynyt hyvin pitkälti käsittelemätömyyteen nojaavaan viinityyliin. Joitain viinejä viinitalolla tehdään edelleen hyvin samaan tapaan kuin muuallakin Burgundissa, joskin säilöntäaineena käytetyn sulfiitin määrät ovat näissäkin viineissä keskimääräistä Burgunderia merkittävästi pienemmät; toiset viinit taas valmistetaan käytännössä täysin naturaalisti, eli viineille ei käytännössä rypäleiden murskaamisen jälkeen tehdä mitään – ainoa myönnytys on hyvin pieni, n. 20-30 mg/l sulfiittilisäys pullotuksen yhteydessä. Talon yleisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu kuitenkin rypäleiden käsinpoiminta, luonnonhiivojen suosiminen, viinien kypsytys tynnyreissä sakkojen päällä ilman toistuvia tynnyristä toiseen lappoamisia, viinien kirkastamatta jättäminen ja kaikenlaisesta viinin käsittelystä (chaptalisointi, happojen määrän säätely yms.) pidättäytyminen.

Tällä hetkellä talolla on 22 ha viljelyksiä ja vuosituotanto hieman päälle 100,000 pulloa. Tarhoja viljellään luonnonmukaisesti ja kestävän kehityksen periaatteita mukaillen, mutta talo ei ole halunnut hakea luomusertifikaattia, koska Claire Naudinin mukaan tarvittaessa on parempi käyttää mahdollisimman pieni määrä tehokasta synteettistä myrkkyä sopivaan vaivaan kuin suuria määriä luomumyrkkyjä. Talolla on omistuksia muutamassa arvostetussa Burgundin appellaatiossa (mm. Grand Cru Echezeaux), mutta valtaosa talon viineistä tulee suvun vanhoilta tarhoilta, jotka sijaitsevat suurten ja arvostettujen appellaatioiden ulkopuolella, Hautes-Côtes-de-Beaunen ja Hautes-Côtes-de-Nuits'n alueilla. Alueen harvinaisen epätyypillisesti talolla on kohtalaisen runsaasti myös Aligoté-tarhoja.

Niin, Aligoté. Tuo melko harvinaiseksi käynyt lajike (n. 1,700 ha yhteensä Burgundin n. 25,000 hehtaarista) oli perinteisesti olennainen osa Burgundin valkoviinejä: sillä tuotiin ryhdikästä hapokkuutta ja yrttisiä aromeja hedelmäisempään mutta matalahappoisempaan Chardonnayhyn. Trendien myötä puhtaasti Chardonnaysta valmistetut viinit ovat nousseet suosioon Aligotén kustannuksella ja monet vanhat Aligoté-tarhat on raivattu suositumpia ja taloudellisesti tuottavampia viinejä tuottavien Chardonnay-köynnösten tieltä. Naudine-Ferrandilla ei tähän missään vaiheessa olla sorruttu ja esimerkiksi käytännössä täysin naturaalisti tuotettu Aligoté Le Clou 34 valmistetaan neljä hyvin vanhan tarhan rypäleistä, joista merkittävin on viinille nimensä antava, vuonna 1934 istutettu Le Clou. Muut tarhat ovat vuonna 1902 istutettu Vallerot, vuonna 1953 istutettu La Croix ja vuonna 1936 istuettu Castaings. Viinin käy luonnonhiivoilla ja se valmistetaan täysin ilman sulfiitteja, kirkastusta tai suodatusta ja sen vuosituotanto on n. 2,800 pulloa.

Väriltään sameahko valkoviini on päivänselvästi suodattamatonta tavaraa. Viinin väri on sävyltään nuorekkaan vihertävän keltainen.

Lasista löytyy mitä houkuttelevin, aromaattinen ja runsaan hedelmäinen tuoksu, jossa tuntuu makeaa sitruunaisuutta, omenaa, kesäistä kukkaisuutta, kevyttä hiivasakkaisuutta ja hentoa greippiä. Kokonaisuus vaikuttaa suorastaan poikkeuksellisen vivahteikkaalta ja intensiiviseltä.

Intensiivinen maku ei jää lainkaan tuoksun varjoon, vaan tarjoilee varsin runsain mitoin viheromenaa, tuntuvaa sitruksisuutta, joka taittuu kohtalaisen voimakkaasti greippisyyteen, suolaista mineraalisuutta ja kevyttä hiivaisuutta. Yleisvaikutelma on hyvin mehukas, uutoksellinen ja todella energisen hapokas – jopa kirpeä ja leukaperiin pureutuva.

Lopuksi viinistä jää suuhun kirpeän hapokas, kivisen mineraalinen, limettisen sitruksinen, Granny Smith -omenainen ja kevyen ruohoisen yrttinen jälkimaku. Leukaperiin pureutuvan hapokas jälkivaikutelma on hyvin intensiivinen ja varsin pitkäkestoinen.

Tätä viiniä ihastellessa ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi niin monet tuottajat ovat hankkiutuneet Aligotéstaan eroon – toisaalta kenties tämäntasoisten viinien tuottaminen vaatii vähintään puoli vuosisataa vanhat köynnökset ja äärimmäistä sitoutumista laatuun ja viinin käsittelystä pidättäytymiseen. Tuntuu mahdottomalta, että joku tuottaja kykenisi saavuttamaan vastaavanlaisia sfäärejä nuorten Aligoté-köynnösten hedelmistä valmistetulla, luonnonhiivoilla käytetyllä, suodatetulla ja kirkastetulla viinillä. Joka tapauksessa, Aligoté on tunnettu lähinnä kevyenä, hapokkaana ja simppelinä lajikkeena, mutta Claire Naudin osoittaa viinillään suvereenisti, kuinka tarvittaessa Aligoté taittuu myös äärimmäisen vivahteikkaaseen, moniulotteiseen ja vaikuttavaan tyyliin.

Sameahko ja kevyen hiivainen Le Clou 34 ei ole varmastikaan se paras valinta nykyaikaisia, siistiksi käsiteltyjä viinejä kaipaaville, mutta seikkailuhenkisille uusien elämysten metsästäjille viini tarjoaa varmasti todella vakuuttavan ja maittavan kokemuksen. Claire Naudinin mukaan viini on tarkoitettu nuorena juotavaksi, joten en suosittele viinin makuuttamista kellarissa vaan nappaamaan sen auki viimeistään ensi vuoden aikana. Tämä toimii ihastuttavasti ihan sellaisenaan, mutta vääntöä löytyy myös sellaisille ruoille, jotka kaipaavat hedelmää, happoa tai runkoa.

Lyhyesti: Arvostetun tuottajan sameahko, piirteiltään ihastuttavan puhdaspiirteinen, moniulotteinen ja intensiivinen naturaali-Bourgogne Aligoté.

Arvio: Tyylikäs – puristit voivat varmasti ihmetellä, mitä tyylikästä on sameassa ja kevyesti jopa hiivaisessa viinissä, mutta ainakin meikäläisen silmissä tämä viini huokuu mitä puhtainta ja aidointa eleganssia. Alueella, jossa viinin laadun kolme tärkeintä kriteeriä ovat: a) tuottaja, b) tuottaja ja c) tuottaja, ovat Naudin-Ferrandin pullotteet takuuvarmoja hankintoja.

Hinnan (~16,50e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti