Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

13.5.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1415 viiniä, 275 olutta, 11 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


12.9.15

Aspall Suffolk Organic Cyder

http://www.alko.fi/tuotteet/707096/
Aspall Suffolk Organic Cyder
  • Valmistaja: Aspall
  • Tyyppi: Siideri
  • Maa: Englanti
  • Alue: East of England, Suffolk
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 5,40e (Heinäkuu 2015, Alko)
  • Hinta nyt: 5,40e (Syyskuu 2015, Alko)

Lisää siideriä kehiin! Nyt on arvioitavana toinen Alkon kahdesta brittiluomusiideristä (toinen oli viime viikolla arvioitu Sheppy's). Nämä siiderit tulevat täysin eri puolilta Englantia: Sheppy's tuli Somersetista, joka sijaitsee Englannin lounaisosista löytyvän niemimaan tyvestä, kun taas tämä Aspall tulee Suffolkista, joka sijaitsee Englannin itärannikolla, Lontoon pohjoispuolella. Alueiden merkittävin ero on siinä, että Englannin itärannikolla viljellään ensisijaisesti syömis- ja leivontaomenoita, joista tehdään siideriä, kun taas Bretagnen ja Normandian siideriperinteet heijastuvat myös eteläiseen ja lounaiseen Englantiin, jossa siideriä valmistetaan erityisesti siiderikäyttöön viljellyistä lajikkeista.

Aivan kuten Sheppy'sin tilalla, myös Aspallin tilalla on pitkä historia. Itse asiassa Aspallin historia ulottuu vielä merkittävästi kauemmas, sillä Chevallierin suku on asunut Aspallin kylässä sijaitsevassa Aspall Hallissa jo 9 sukupolven ajan. Clement Chevallier peri Aspall Hallin kartanon vuonna 1722 ja muutti sinne asumaan vuonna 1728. Paikalliset pitivät häntä hulluna, kun hän saavuttuaan istutti laadukkaalle viljelysmaalle omenia ja odottaessaan puiden aikuistumista osti muilta alueen viljelijöiltä omenia tehdäkseen siideriä. Kuitenkin hänen aidot, maustamattomat ja käsittelemättömät, vain omenista tehdyt siiderinsä vakuuttivat nopeasti paikalliset korkealla laadullaan, ja Chevallierin siiderisuvun historia sai alkunsa.

Clementin jälkeläiset eivät kuitenkaan jääneet Aspall Halliin asumaan ja jatkamaan siiderintuotantoa, joten historiassa on pieni aukko, kunnes 1800-luvun lopulla John Barrington 'JB' Chevallier vaihtoi vanhan, 1700-luvulta peräisin olevan omenaprässin rikkoutuneen puutapin uuteen metalliseen ja herätti henkiin suvun siideritoiminnan. JB:n tytär, yliopistossa maanviljelyä opiskellut Perronnelle Chevallier, oli vuonna 1946 yksi maailman ensimmäisen luomuviljelyjärjestön, the Soil Associationin, perustajia, ja hänen johdollaan myös pidettiin huolta, että talon tiluksia viljeltiin mahdollisimman luonnonmukaisin menetelmin. Perronnellen poika, John Chevallier Guild, astui mukaan yhtiön toimintaan vuonna 1970 ja modernisoi merkittävästi talon tuotantoa uusilla laitteilla ja samalla lisäsi talon katalogiin luomumehun ja luomusiiderin. Nykyisin taloa johtavat Johnin pojat Barry ja Henry.

Koska Aspall oli Perronnelle Chevallierin myötä perustamassa the Soil Associationia, kuuluu Aspall loogisesti vanhimpiin Soil Associationin luomuksi sertifioimiin tuottajiin. Talon Organic Cyder on kuitenkin ainoa virallisesti luomuna markkinoitu siideri. Sen valmistuksessa käytetään makeita (vähän happoja, vähän tanniineja), happamankirpeitä (vähän happoja, paljon tanniineja) ja happamia (paljon happoja, vähän tanniineja) lajikkeita. Kaikki lajikkeet käytetään erikseen shamppanjahiivalla, jonka jälkeen siiderin annetaan kypsyä lämpötilakontrolloiduissa terästankeissa 6-24 kk ajan, lajikkeesta riippuen. Kypsyneistä siidereistä sekoitetaan lopuksi haluttu tuote, joka pullotetaan Aspallin omaan, perinteiseen pulloon. Ymmärtääkseni Aspall ei ole ns. aitoa real cideriä, joten arvioisin, että kuivaksi käytetty siideri täten makeutetaan haluttuun tyyliin. Itselleni on jäänyt epäselväksi, tulevatko hiilihapot pulloon pullokäymisen vai hiilihapotuksen myötä.

Siiderillä on kirkas kullankeltainen väri, joten lopputuote lienee suodatettu tai vähintään kirkastunut kiitettävästi tankeissa. Koska pullosta ei näytä löytyvän hiivasakkaa, lienee tuote hiilihapotettu.

Aromaattinen ja miellyttävä tuoksu on makea ja kypsän omenainen. Taustalla tuntuu leijailevan hento, kevyesti maalaisen brettainen vivahde.

Suussa siideri on kuivahko ja rapsakan hiilihappoinen. Kypsänmakean punaomenaisuuden alta löytyy tuoreempaa keltaomenaisuutta, kevyttä bitterisyyttä, aavistuksen verran karheaa tanniinisuutta ja hentoa brettaista nahkaisuutta, joka tuo etäisesti mieleeni jopa kehittyneet riojalaiset punaviinit. Suutuntumaltaan siideri on melko täyteläinen.

Raikas, tuoreen omenainen jälkimaku on melko hapokas ja hennon nahkainen. Kestoltaan se on lyhyehkö tai keskipitkä.

Aspallin luomusiideri on varsin kiva perustason tapaus, joka ei herätä suuria tunteita, mutta kuitenkin sellaisia pieniä positiivisia viboja. Sheppy'sin luomukötöstyksen tasoon ei tällä kertaa päästy, eli Aspall vaikuttaa tuohon aiemminmainittuun nähden hieman sisäsiistimmältä, kiltimmältä ja helpommalta – mikä on sääli, koska meikäläisen mielestä särmä, haaste ja röyhkeys ovat niitä asioita, joita laadukas juoma tarvitsee erottuakseen joukosta.

Mutta vaikka Aspall Organic Cyder onkin hieman kiltimpi tapaus, on siinä ihan kivaa, aitoa aromikkuutta, makua ja jopa ujo aavistus rehtiä maalaista navettaisuutta – joskin mielikuvissani paria kolmea vuotta aikaisemmin nautitussa samaisessa tuotteessa oli sitä kyllä rehellisesti enemmän. Tosin aina ne mielikuvatkin voivat heittää, joten ei siinä. Aspall kompensoi hieman arkisempaa ja kiltimpää olemustaan sitten litrahinnallaan, joten aivan Sheppyn jalkoihin ei jäädä makaamaan. Suurimman miinuksen ehkä antaisin aavistuksen jyrkästä 7% alkoholista, joka hieman suitsii siiderin juotavuutta. Puolen litran lestissä 0,5-1 prosenttiyksikköä vähemmänkin olisi tarpeeksi.

Lyhyesti: Täyteläinen, puhdaspiirteisen omenainen, mukavan rapsakka ja ujosti tallinen perustason brittiluomusiideri Lontoon pohjoispuolelta.

Arvio: Miellyttävä – kiva, perustasokas tuttavuus. Ei tähän rakastu, mutta sellainen, josta on helppo tykätä.

Hinnan (5,40e) ja laadun suhde: OK – siideri on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti