Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


28.5.15

Viinimestarin päiväkirja 18: Piemonte, päivä 4

Keskiviikko 22.4.2015

Sitä voisi kuvitella, että yhden kokonaisen päivän voisi viettää Italiassa röytämättä navigaattoreiden kanssa, mutta vielä kolmantenakaan päivänä se ei onnistunut – ensimmäisenä päivänä yritimme päästä Barbarescoon viinitarhoihin päättynyttä yksityistietä pitkin ja toisena päivänä reissumme Aostan laaksoon meni reippaasti suunniteltua idempää, Monferraton kautta, kiertäen.

Kolmantena päivänä olimme sopineet tapaamisen kymmeneksi Treison kaupungin liepeillä, Barbarescon viinialueella sijaitsevalle Pelisserolle. Lähdimme liikkeelle kahdella tila-autollamme puoli kymmenen maissa, ja kun reissu Albasta Treisoon kestää autolle reilun vartin, piti homman olla selvä.

Noh, Pelisseron pihaan saavuttuamme odottelemme hetken ja sitten rupeamme ihmettelemään, missä toinen automme mahtaa kuhnia. Lyhyen puhelun jälkeen paljastuu, että navigaattoriin oltiin kyllä naputeltu oikea osoite, mutta kohteeksi olittu valittu osoite naapurikunnasta. Toinen automme sijaitsi reilun puolen tunnin ajomatkan päässä viinitalosta ja sovittu tapaamisemme oli juuri alkamassa.

Giorgio Pelissero.
Meitä saapui tervehtimään nuori nainen, joka oli juuri aloittanut Pelisserolla PR-henkilönä, sekä talon nokkamies, Giorgio Pelissero, jolle selitimme kehnon tilanteemme. Signor Pelissero ei vaikuttanut missään nimessä riemastuneelta kuullessaan viiytyksestä, mutta jaksoi kuitenkin kärsivällisesti odotella, että loppupuolisko porukasta löysi paikalle.

Noin 40 minuutin odottelun jälkeen myös toinen tila-automme siis löysi perille ja aloitimme tutustumiskierroksen Barbaresco-tuottaja Pelisseroon.

  • Pelisseron suku on viljellyt rypäleitä Barbarescon alueella jo useiden sukupolvien ajan, mutta talo on tuottanut omalla nimellään viinejä vasta vuodesta 1960, jolloin Luigi Pelissero tuotti ensimmäiset Pelissero-viinit.
  • Luigin poika Giorgio aloitti työt perheen viinitalolla vuonna 1987 ja hän on johtanut viinitalon toimintaa 1990-luvun lopulta. Nykyisin hän on vastuussa niin tarhojen hoidosta, viinin valmistuksesta kuin viinitalon markkinoinnistakin.
  • Pelisseron viinitalo sijaitsee Treison kylän vieressä, eteläisellä Barbarescon alueella, 420 metrin korkeudessa. Treiso on tunnettu kolmen Barbarescon kylän (Barbaresco, Neive, Treiso) korkeimpana ja viileimpänä ala-alueena. Tarhoja Pelisserolla on kaikkien kolmen kylän alueilla, yhteensä 38 ha alueella. Viinitalon vuosituotanto on n. 250,000 pulloa ja siitä menee kotimaan markkinoilla 35%, vientiin 65%. Vientimarkkinoista Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin.
  • Talon tuotannosta 30% on Barbarescoa tai Nebbioloa, 30% Barberaa ja Dolcettoa ja 40% Moscatoa ja Favoritaa. Kaikki viinit valmistetaan talon omien tarhojen rypäleistä.
  • Pelisserolla toimii yhteensä kolmen henkilön tiimi: yhden henkilön vastuulla on toimia ensisijaisesti tarhoilla ja kahden talon puolella.
  • Sadonkorjuun aikaan rypäleet saapuvat viinitalolle matalissa muovikoreissa, minkä jälkeen rypäleet rangataan ennen murskaamista. Moscatoa ja Favoritaa lukuunottamatta kaikki viinit käyvät läpi malolaktisen käymisen.
  • Viininvalmistustekniikka Pelisserolla on hyvin modernia ja viinitalolla pyritään aktiivisesti pysymään kehityksen perässä. Sen sijaan modernisti-traditionalisti -akselille taloa on hyvin vaikea sijoittaa; ennemmin jokainen viini pitää sijoittaa yksitellen tuolle akselille – yksi voi olla todella perinteinen, seuraava äärimodernisti ja kolmas siinä välissä. Monissa listauksissa Pelisseron sanotaan usein olevan tyyliltään traditionalisti poikkeuksilla, kun taas toisissa listoissa Pelissero usein niputetaan modernistiksi. Huoletta voi sanoa talon edustavan molempia.
  • Ranskalaisia 225 litran barrique-tynnyreitä talolla on jatkuvasti n. 1,500 kpl ja yksi tynnyri on käytössä n. 5 vuoden ajan. Vuosittain uusitaan n .200-300 tynnyriä. Yksi tynnyri kustantaa n. 750€.
  • Barrique-tynnyreiden lisäksi talolla on 7 kpl 5,000 litran ja 2 kpl 2,000-3,000 litran suuria botti-tynnyreitä.

Kierroksen aluksi herra Pelissero esitteli meille yleisesti Barbarescon aluetta – mikä onnistuu paikan päällä helposti, sillä Pelissero sijaitsee aivan Barbarescon alueen etelälaidalla, alueen korkeimmilla kohdilla, joten valtaosan koko viinialueesta voi nähdä yhdellä silmäyksellä. Barbarescon kirkon tornin bongaa helposti kylästä pari kilometriä pohjoiseen, kun taas suurempi Neiven kaupunki löytyy muutaman kilometrin päästä idästä.

Barbarescoa Pelisseron pihalta. Keskellä (luoteessa) Tre Stellen kylä,
oikealla (pohjoisessa), kauempana mäellä Barbarescon kylä
Alun perin Barbarescon kylä oli synonyymi Barbarescon viinialueelle ja esimerkiksi Treison kylä oli osa Barbarescoa vuoteen 1957. Neive ei alun perin ollut osa Barbarescoa, vaan se liitettiin sen osaksi myöhemmin. Korkeasta sijainnistaan johtuen Treison Barbarescot ovat usein hailakan värisiä ja muita kepeämpiä ja herkempiä, mutta myös usein hapokkaampia – Giorgio Pelisseron sanojen mukaan nämä viinit ovat elegantteja, mutta happojensa vuoksi monesti myös muita vahvempia ja tiukempia. Matalammalla sijaitsevan Barbarescon kylä taas tuottaa yhtä lailla hailakoita, mutta pehmeämpiä ja aromaattisempia viinejä. Neiven viinit ovat taas tyypillisesti tummempia, raskastekoisempia ja tanniinisempia – moni mieltää nämä viinit koviksi ja tiukoiksi.

Lisäksi herra Pelissero kertoi, kuinka Barbarescon ala-alueet ovat erilaisista profiileistaan silti hyvin homogeenisiä – alueen maaperä on hyvin samankaltainen kautta alueen ja poikkeavampia maaperiä yleensä löytyy useammin yksittäisiltä tarhoilta kuin edellämainittujen kylien väliltä. Yleisesti Barbarescon viinialueen ilmasto on melko tasaisesti samankaltainen kauttaaltaan ja koko alueen yli puhaltaa tasainen tuuli. Alueella ei myöskään ole mäkien muodostamia taskuja, jotka suojelisivat tuulelta. Tämä luo suuren kontrastin Barolon alueeseen, jossa pinnanmuotojen muutokset ovat merkittävästi suurempia ja kylien väliset erot maaperässä merkittäviä. Lopuksi meitä muistutettiin, että maan omistus Barbarescossa on hyvin pirstaleista – vain 20% viljelyalasta on suurien yhtiöiden omistuksessa, kun taas n. 80% on pienviljelijöiden omistamaa.

Seuraavaksi siiryimme tutustumaan Pelisseron viininvalmistamoon sisältä päin. Signor Pelissero kuitenkin muistutti meitä, että taloa parannellaan paraikaa ja useat paikat ovat vielä remontin alla tai viimeistelyä vaille valmiita.

Pelisseron barriqueria.
Ensimmäiseksi siirryimme viininvalmistamon puolelle, jossa meille esiteltiin talon modernit terästankit ja selitettiin yleisesti talon viininvalmistuksesta ja tarhoista vastuussa olevasta tiimistä. Seuraavaksi siirryimme ihmettelemään kypsyttelyvarastoa, jossa makoili barrique poikineen. Kun kyselimme, minkälaisia tynnyreitä (puu, paahtoaste, yms.) talo käyttää, vastasi Giorgio, ettei hänellä ole harmainta aavistustakaan tynnyreistä – hän on viinintekijä, ei tynnyrintekijä. Hän vain hankkii erilaisia tynnyreitä, tekee niillä testejä miten viini missäkin kehittyy mihinkin suuntaan ja pyytää lopputulosten mukaan parhaaksi todetun tynnyrintekijän lupaavimman oloisen tynnyrin mukaan lisää vastaavia. Vaikuttaa meikäläisestä melko työläältä prosessilta, mutta ainakin tynnyrit valitaan konkreettisten lopputulosten, eikä vain valistuneiden arvausten perusteella!

Betonisia sammioita mm. Dolcetton kypsyttelyyn.
Tynnyritilojen lisäksi meille esiteltiin mm. betonisia kypsyttelysammioita, pikku hiljaa valmistuvia uusia tiloja, pullojenkypsyttelyvarastoja ja puolivalmiita kokoustiloja. Vaikka talo oli vielä rankasti kesken parannustöiden alla, vaikuttivat erittäin lupaavilta. Erityisesti talon yläkertaan valmistuvat, valtavilla ikkunoilla varustetut ja koko Barbarescon viinialueen yli katsovat kokoustilat tulevat varmasti olemaan upeat, kunhan talon remontti saadaan päätökseen.

Seuraavaksi siirryimme Pelisseron kestitystiloihin, jossa Giorgio jätti meidät PR-toimista vastaavan Katian hoiviin. Hänen johdollaan siirryimme maistelemaan Pelisseron viinejä, joiden lomassa meille tarjoiltiin mm. Katian itse valmistamaa tartar-henkistä höystöä, uunikasviksia ja paikallisia juustoja. Näistä juustoista yksi tapaus oli joku hyvin pitkään kypsytetty erikoisuus, jonka puolet jätti suorilta käsin testaamatta ja loput maistelivat urheasti naaman mennessä ruttuun ja kyyneleiden kohotessa silmiin. "Ärjyä kamaa", taisi olla yleisin kommentti kyseisestä maitotuotteesta.

No niin, sitten talon tuotannon kimppuun:
  • Favorita 2013: 100% Treison alueen Favorita (lajike, josta ei olla päästy varmuuteen, onko se Vermentino, vai sen lähisukulainen). 90% terästankeissa, 10% ranskalaisissa barrique-tynnyreissä; ei malolaktista käymistä. Vuosituotanto 8,000 ploa.
    Tuoksu jännä, yrttinen, sekoitus omenaa, keltaista hedelmää, asetonia, yrttiä, juustoa ja parsaa. Maku keskitäyteläinen, kevytarominen, melko hapokas, omenainen, yrttinen, hennon keltaluumuinen. Melko hapokas, leveä ja pehmeähkö. Hennon suutasupistava ja aavistuksen mineraalinen lopetus. Ihan ok perusviini, hyvä ostos 5,20€ hintaan.
  • Dolcetto d'Alba Munfrina 2013: Yhden tarhan 100% Dolcetto. 4-5 päivän maseraatio, kypsyy 9 kk teräksessä tai betonitankeissa ja vähintään 1kk pullossa.
    Kepeä, läpinäkyvän vadelmainen väri. Aromikas tuoksu makea, nuori, puhdaspiirteisen vadelma-kirsikkainen; kuin käymätöntä punaista rypälemehua. Maku kuittaa tuoksun mutta on silti kuivempi. Hyvin marjaisessa maussa tuntuu karpaloa ja vadelmaa. Hapokas, hennon tanniininen, hieman kypsänmakean pään Dolcetto. Simppeli, OK kokonaisuus, 6,80€.
  • Dolcetto d'Alba Augenta 2013: Poikkeuksellisen intensiivisiä ja tanniinisia rypäleitä tuottavan yhden tarhan 100% Dolcetto. 10-12 päivän maseraatio, kypsyy 6 kk ajan 5,000 l tammi-botteissa ja vähintään 2 kk pullossa.
    Muhkea tuoksu kypsänmakea, tumman kirsikkainen ja vadelmainen. Maku mausteinen, konsentoritunut, tiivis, mineraalinen, melko täyteläinen, kevyen tanniininen, eloisa, pippurinen ja täynnä vadelmaa ja karpaloa. Jälkimaku mehukas, hapokas, bitterinen, hieman tanniininen ja tummanpuhuva. Oikein hyvä, runsas Dolcetto olematta tuhti, raskas tai ylitehty. Oikein kelpo ostos 8,50€ hintaan.
  • Barbera d'Alba Piani 2012: 15-20 päivän maseraatio. 8-9 kk tammessa (30-40% barrique-tynnyreissä, loput 5,000 litran botti-tynnyreissä. Vuosituotanto 60,000 ploa.
    Tummanpuhuva, melko läpinäkyvä rubiini. Tuoksu kevyehkö mutta myös melko muheva; tummaa marjaa, kevyttä tummaa luumua, armanjakkista makeaa tammea, häivähdys lakritsia. Maku täyteläinen, tummanpuhuva, mausteinen, karhunvatukkainen, kevyen tumman tamminen, kohtalaisen hapokas, ujon tanniininen. Jälkimaku karhunvatukkainen, hillityn mausteisen tamminen ja ujon vaniljainen. Tämä nyt oli tämmöinen geneerinen muhkea Barbera, jätti melko kylmäksi. 10,50€.
  • Barbera d'Alba Tulin 2011: Superiore-tasoinen yhden tarhan (Cascina Toleno) Barbera Riserva, jota valmistetaan vain parempina vuosikertoina. 15 päivän maseraatio, 24 kk barrique-tynnyreissä, 12 kk pulloissa.
    Tiivis, hädin tuskin läpinäkyvä väri. Tuoksu makea, tummanpuhuva, lakritsia ja makeaa suklaavanukasta. Maku täyteläinen, konsentroitunut, tummaa marjasuutta, tammista musteisuutta, hentoa suklaata, keskihapokas, melko matalatanniininen. Jälkimaku konsentroitunut, hennon tanniininen, tummanpuhuva, mausteinen, hillityn tamminen, melko pitkä. Varsin modernistihenkinen superviini, jossa Barbera on jäänyt tynnyreiden alle piiloon. 21€.
  • Long Now 02011: The Clock of Long Now'n kunniaksi nimetty Langhe Rosso. 50-50 blend Barberaa ja Nebbioloa, josta Barbera tulee Tulin-tarhalta ja Nebbiolo kolmen kylän rajalla sijaitsevalta tarhalta, josta n. puolet saa käyttää Barbarescoon mutta loput vain Langhe Nebbiolo -tasoiseen viiniin – jälkimmäinen osuus käytetään Long Now -viiniin. 10-12 päivän maseraatio Nebbiololle ja 25 päivän Barberalle. Kypsyy 18 kk barrique-tynnyreissä, joista 70-80% uusia. 10-12 kk pullokypsytys. Vuosituotanto 15,000 ploa.
    Väri tiivis, konsentroitunut ja lähes läpinäkymätön. Tuoksu runsas, makean tummanpuhuvan tamminen, lakritsinen, kaakaoinen, hennon tervainen. Maku täyteläinen, lakritsinen, makean mustan marjainen, bitterisen suklainen, konsentroitunut, hyvin hapokas ja tiukan tanniininen. Jälkimaku raskas, tamminen, tanniinisen bitterinen, tiukka, melko lämmin. Melko kylmäksi jättävä, äärimoderni, superkonsentroitunut Langhe Rosso. Erittäin hyvä rakenne, mutta todella geneerinen makumaailma. 21€.
  • Langhe Nebbiolo 2012: Valmistettu Barbaresco-alueen ulkopuolisten ja 6-15-vuotiaiden Barbaresco-alueen köynnösten rypäleistä. Kypsyy 8-9 kk tammessa (20-30% barrique, loput 5,000 l botti) ja 2 kk pullossa.
    Läpinäkyvä granaatinpunainen. Tuoksu hyvin hillitty ja sulkeutunut. Maku melko täyteläinen, marjainen, vadelmainen, suht hapokas, melko runsaan tanniininen. Jälkimaku kypsän kirsikkainen, hennon puiseva, aavistuksen tervainen, keskipitkä. Varsin perus Langhe Nebbiolo. 11€.
  • Barbaresco Nubiola 2010: sekoitus 6 tarhan rypäleistä Barbarescosta, Neivestä ja Treisosta. Kypsytys vain 5,000 l slavonialaisissa botti-tynnyreissä. Ensimmäisen kerran vuonna 2001 tehty traditionalisti-Barbaresco, jonka nimi tulee Nebbiolon vanhasta nimestä.
    Läpinäkyvän kirsikkainen väri. Tuoksussa kypsää kirsikkaa, kevyttä tervaa, hentoa sienimäisyyttä. Kevyehkö maku täyteläinen, kirsikkavetoisen marjainen, melko mukavan keskihapokas, maltillisesti purevan tanniininen. Jälkimaku kypsänmehevä, mehukas, keskipitkä. Maukas ja tasapainoinen viini, mutta enemmän laadukas Langhe Nebbiolo kuin varsinainen Barbaresco. 21€.
  • Barbaresco Tulin 2010: Yhden tarhan Cascina Toleno Nebbiolo. 15 päivän maseraatio, kypsyy 24 kk tammessa (50% 5,000 litran botti, 50% 2. tai 3. kerran barrique).
    Läpinäkyvä granaatinpunainen. Aromikas tuoksu hienostunut, vivahteikas, hennosti kypsän karpaloinen, kukkea ja kaikin puolin viekoitteleva. Maku melko intensiivinen, keskitäyteläinen, suht runsaan tanniininen, melko hapokas, mehukas, puhdaspiirteinen, mitä pienin häivähdys puuta. Jälkimaku karhea, hennon tervainen, pitkä, elegantti, kompleksinen, hennon suklainen. Oikein kelvollinen ja tyylikäs Barbaresco. 35€.
  • Babraresco Vanotu 2010: Yhden (kaikkien kolmen kylän rajalla sijaitsevan) tarhan Nebbiolo. Kypsyy 24 kk barrique-tynnyreissä, joista 70-80% uusia, ja 9 kk pulloissa.
    Läpinäkyvä granaatinpunainen. Tuoksu tummanpuhuva, tervainen, savuinen, keskirunsas, tumman marjainen, kevyesti puiseva. Maku täyteläinen, kirsikkahilloinen, jauhoisen tanniininen, melko hapokas, tiukka, pippurinen, kevyen kaakaoinen, suht konsentroitunut, melko makea. Jälkimaku karvas, kevyen puinen, melko lempeä, hieman lämmin, aavistus luumumarmeladia, melko pitkä. Tyylikäs, helppo ja moderni viini, jolle meikäläisen on vähän vaikea lämmetä. Enemmän geneerinen punaviini poikkeuksellisen hyvällä rakenteella kuin tyylikäs Barbaresco. 43€.
  • Mosto Parzialmente Fermentato 2013: Tietyllä tavalla "Baby-Moscato", eli Muscat-rypäleiden mehu aluksi suodatetaan ja sitten sen annetaan käydä paineen alla 5,5% alkoholitilavuuteen asti, jonka jälkeen viini pullotetaan. Vuosittainen tuotanto Mostoa ja Moscatoa yhteensä n. 20,000 ploa.
    Vaaleanvihreä väri. Tuoksy kepeä ja hillitty, mutta hyvin raikas, todella kukka, päärynälimuinen, vihreää mehukattia ja vivahde sitruunaista simaa. Maku todella hennosti pirskahteleva, yrttinen, kukkainen, päärynäinen, hapokas, hennon sitruksinen, ujosti bitterinen. Eloisa ja raikas; kuin vihreää mehukattia vissyllä. 5,2€.
Maistelun viinit.

Lopuksi siirryimme vielä hetkeksi talon pihalle, jossa Giorgio Pelissero esitteli vielä tarhoja, joiden rypäleistyjä viinejä olimme juuri maistelleet. Samalla tarjoutui mahdollisuus tiedustella, mitä mahtoivat olla ruusut, joita löytyivät lähes jokaisen Pelisseron tarhan köynnösrivistön päästä. Kuulemma ruusuilla oli kaksi tehtävää: ensimmäinen oli melko looginen – näyttää koristeelliselta ja kauniilta viinitarhoilla; toinen taas oli huomattavasti käytännönläheisempi – kuulemma sekä lehtihome että härmä (viininviljelijän pahimmat viholliset) iskevät yleensä ensin ruusuihin ja vasta sitten viiniköynnöksiin, joten ne toimivat eräänlaisena ennaltaehkäisevänä varoittimena. Tarhoja ei tarvitse peittää myrkyillä varmuuden vuoksi, vaan vasta sitten, kun ruusut varoittelevat lähestyvästä tartunnasta!

Lopuksi kiitimme Pelisseroa mielenkiintoisesta kierroksesta ja kestitsemisestä, minkä jälkeen otimme suunnaksi Barolon alueen eteläisimmän laidan, eli Monforte d'Alban kylän. Tälläkään kertaa navigaattorimme ei osannut ajaa loogisinta tietä, eli maantietä suoraan Alban ja Barolon kylien vierestä perille, vaan halusi lähteä ajamaan piskuisia mäkiteitä heti kun vain mahdollista. Tämän vuoksi jouduimme etenemään hieman arpoen, sillä puolessa välissä reittiä paljastui, että yksi tie oli täysin poikki huoltotöiden vuoksi. Lopulta kuitenkin löysimme Monforte d'Alban kylään, josta lähdimme seikkailemaan pikkuteitä kaupungin korkeimmilla mäillä sijaitsevalle Conterno Fantinon viinitalolle.

Saapuessamme Conterno Fantinon pihalle meidät otti vastaan viinitalon 2. sukupolven toimija, Fabio Fantino ja viinitalon tarhakoira Oliver.
Oliver relaa.
  • Conterno Fantino on yksi Barolon alueen ensimmäisiä äärimodernistitaloja, eli viinitaloja, jotka hylkäsivät perinteiset pitkät maseraatioajat ja suuret botti-tynnyrit täysin. Viinejä alettiin valmistaa hyvin lyhyillä maseraatioajoilla ja uusissa, pienissä barrique-tynnyreissä kypsyttäen.
  • Viinitalon perustivat Guido Fantino ja veljekset Claudio ja Diego Conterno. Heidän isovanhempansa olivat aina viljelleet ja myyneet rypäleitä, mutta kaverusten tavoitteena oli ryhtyä tekemään viiniä omalla nimellään. Viinitalo Conterno Fantino alkoi tehdä viiniä autotallissa Monforte d'Albassa vuonna 1984.
  • Vuonna 1989 Conterno-Fantino osti Monforte d'Alban vierestä korkean Bricco Bastia -mäen tarhoineen ja alkoi tuottaa alueelta viiniä. Vuonna 1992 he rakennuttivat mäelle oman viinitalon, joka seisoo siellä edelleen.
  • Nykyisin viinitalo omistaa 27 ha tarhoja, josta n. kolmasosa on Nebbioloa; 90% koko talon tuotannosta on punaista. Kaikki talon viinit valmistetaan omien rypäleiden tarhoista. Vuosituotanto on n. 130,000-150,000 pulloa.
  • Vuodesta 1996 viinitalo on toiminut sertifioidusti luonnonmukaisin menetelmin. Viinitalolla ei käytetä rypäleiden valintapöytää (sorting table), vaan laadukkaat rypäleet valitaan käsin jo tarhoilla ja loput jätetään tarhoille.
  • Viinien käymisen annetaan käynnistyä luonnonhiivoilla, minkä jälkeen viineihin inokuloidaan Albassa sijaitsevan laboratorion eristämä Conterno Fantinon omien tarhojen viljelty luonnonhiiva. Viinien annetaan käydä hyvin runsaan mutta lempeän uutoksen takaavissa, rypälemassaa jatkuvasti pyörittävissä roto-fermentereissä; esimerkiksi Nebbiolon annetaan maseroitua kuorien kanssa keskimäärin 10, korkeintaan 15 päivää.
  • Dolcettoa kypsytetään terästankeissa, muut punaviinit kypsyvät tammitynnyreissä, joissa malolaktisen käymisen annetaan aina käydä loppuun luonnollisesti ennen pullotusta. Conterno-Fantinolla käytetään vain ranskalaisia barrique-tynnyreitä, koska he kokevat amerikkalaisen tammen olevan liian aromaattista ja viinin omia aromeja peittävää, kun taas slavonialainen tammi on liian kuivaa ja viinin valmiiksi luonnollisen runsaita tanniineja korostavaa. Tynnyreitä käytetään keskimäärin 3 vuotta: 2 vuotta Baroloon ja vuoden Barberaan ja Langhe Nebbioloon.
  • Viinitalolla työskentelee yhteensä 10 henkeä; Guidon ja Claudion lisäksi talolla työskentelee mm. Guidon poika Fabio isäänsä avustavana viinintekijänä ja Guidon tytär Elisa PR-henkilönä, minkä ohella viinitarhoilla Claudiota auttaa agronomi Gian Piero Romana.

Fabio Fantino. ©Sari Ayre
Ensiksi varsin energisen, sosiaalisen ja aidosti esittelyhommista innostuneen oloinen Fabio Fantino kertoi meille hieman talon historiasta ja nykytilasta, minkä jälkeen hän vei meidät ihmettelemään talon viininvalmistuspuolta. Täällä hän esitteli meille ns. roto-fermenterit; käymistankit, joissa rypälemassaa voidaan tasaisesti pyörittää käyvän viinin läpi runsaan uutoksen, värin ja tanniinisuuden takaamiseksi.

Tämän jälkeen siirryimme tutustumaan talon kellaritiloihin. Conterno Fantinon modernistinen tyyli tuli jälleen varsin selväksi talon valtavissa, pienen teollisuushallin kokoisissa kellareissa: koko tila oli lähes peitetty barrique-tynnyreillä ja reunoilla seisoi pari yksinäistä botti-tynnyriä. Fabio selitti, kuinka hänen mielestään ranskalainen tammi on muihin puulaatuihin verrattuna ylivertaista viinin kypsytykseen ja kuinka pieni, viinin rakennetta pehmentävä barrique on merkittävästi parempi koville ja tanniinisille Baroloille kuin suuri, neutraali, slavonialaisesta tammesta tehty botti.

Tässä murto-osa Conterno Fantinon barriqueista ja
vasemmalla näkyvät kaikki talon bottit.
Hänen mukaansa hienostunut tammisuus kuuluu olennaisena osana Barolojen makumaailmaan ja esimerkiksi monien vanhempien Barolojen "vanhojen bottien tammisuus" on hänen mukaansa jo varsinainen makuvirhe, joka pilaa viinin. Pakko myöntää, että en kyllä tähän asti onnistunut olemaan vielä mistään samaa mieltä signor Fantinon kanssa, mutta jäin kuitenkin mielenkiinnolla odottelemaan löytyisikö talon viineistä pontta hänen puheilleen.

Seuraavaksi siirryimmekin talon maistelutilaan, jossa saimme eteemme varsin laajan kattauksen erilaisia Conterno Fantinon viinejä.
  • Langhe Chardonnay Prinsipi 2014: Vain terästankeissa valmistettu, nuorena juotavaksi tarkoitettu Chardonnay; poimittu 19.9 ja pullotettu 30.9. Vuosituotanto 12,000 pulloa, joista 4,000 myydään Monforte d'Albassa.
    Valkoisen vihreä, nuori väri. Ilmaisuvoimainen tuoksu on aromaattinen, makea ja nuori: runsasta hedelmää, päärynämarmeladikarkkia, hentoa banaania. Maku kepeä, hedelmäinen, makean omenainen, kevyen trooppinen, hennon banaaninen, aavistus tuoretta päärynää, hapokas. Freesi, raikas ja hapokas siemailu-Chardonnay. 6€.
  • Langhe Chardonnay Bastia 2013: 12 kk barrique-tynnyreissä (60% uusia, 40% vanhoja) kypsytetty Chardonnay. Sekoitus Ginestra-tarhan (runsautta ja hedelmää) ja Bricco Bastia -tarhan (kepeyttä ja hapokkuutta) rypäleitä.
    Väri intensiivinen, paksu kellanvihreä. Tuoksu runsas, kermainen, pähkinäinen, savuinen, ananaksinen, muhkean tamminen. Maku kepeä mutta täyteläinen, yllättävän hapokas, freesi ja mineraalinen. Sitrusta, kermaisuutta, voita, ananasta. Lempeä mutta intensiivinen ja eloisa. Hämmentävän tasapainoinen ja tyylikäs tammitettu Chardonnay. Ihan hyvä ostos 13€ hinnalla.
  • Dolcetto Bricco Bastia 2014: Yhden, yli 500 metrin korkeudessa sijaitsevan tarhan 100 % Dolcetto. 6 päivää roto-fermentereissä, kypsytetty 8 kk terästankeissa, alkoholia 11,9%.
    Väri läpinäkyvä, hennon violetti rubiini. Aromaattinen tuoksu hyvin nuorekas, vadelmainen, hennon banaaninen. Mehukas maku kuivakka, hapokas, eloisa, hapankirsikkaa, karpaloa ja puolukkaa. Tanniinit antavat mukavan purevan tunnun viinille.Suutakuivattava, karheahko, eloisa ja pitkä. Erittäin hyvä Dolcetto 6 € hintaan!
  • Barbera d'Alba Vignota 2013: Sekoitus viiden tarhan Barberaa, köynnösten korkeus keskimäärin 350 metriä merenpinnasta, ikä n. 15 vuotta. Kypsytetään 10 kk käytetyissä barrique-tynnyreissä. Vuosituotanto 30,000 pulloa.
    Muheva tuoksu savuinen, kypsän kirsikkainen, violettisävyisen marjainen, hennon orvokkinen. Maku täyteläinen, hapokas, napakka, tumman marjainen, hennon orvokkinen, aavistuksen puolukkainen, mineraalinen. Reunoilta pehmeä viini, jolla on eloisan hapokas ydin. Mukava, miellyttävä ja tasapainoinen Barbera, hyvä ostos 8,50€ hintaan.
  • Barolo Vigna del Gris 2011: Arvostetun Ginestra-crun Barolo, sekoitus hyvin vanhojen köynnösten (0,6 ha) ja 15-vuotiaiden köynnösten (2,5 ha) rypäleitä. 7-10 päivän maseraatio, kypsytys 24 kk uusissa barrique-tynnyreissä ja 12 kk pulloissa. Vuosituotanto 10,000 pulloa.
    Läpinäkyvähkö, tumma granaatinpunainen väri. Voimakkaassa tuoksussa yrttisyyttä, savuisuutta, tervaa, erikoista greippisyyttä (tämä tuoksui paikoitellen Hartwallin greippilimonadilta!), tummanpuhuvaa tammea, hapankirsikkaa, kirsikankiveä ja makeaa mausteisuutta. Suutuntuma keskitäyteläinen ja mehevä. Maku kypsänmakean kirsikkainen, suklaisen tamminen, mansikkahilloinen, hennon luumuinen, hieman makea, aavistuksen alkoholinen. Tanniininen ja suht hapokas rakenne. Jälkimaku makean tamminen, hennon savuinen, ujon suklainen, hieman lämmin ja pitkä. Jännä tuoksu, mutta muuten ei kyllä ole Barolo meikäläisen makuun. 35€.
  • Barolo Sorì Ginestra 2011: Arvostetun Ginestra-crun Barolo 30-vuotiaiden köynnösten rypäleistä. 7-10 päivän maseraatio, kypsytys 24 kk uusissa barrique-tynnyreissä ja 12 kk pulloissa. Vuosituotanto 16,000 pulloa.
    Läpinäkyvähkö, tumma granaatinpunainen väri. Tuoksu hillitty, kypsänmakean kirsikkainen, hieman alkoholinen, tumman hedelmäinen, aavistuksen marjahilloinen. Makeahko maku hyvin tamminen, kuningatarhilloinen, suklainen, suht tanniininen mutta silti pehmeän täyteläinen. Hyvin mehukas viini, josta jää alkoholin lämpöä, makeaa kaakaovanukasta, luumua ja kuningatarhilloa. Ylikypsän oloinen, tammeen hukutettu moderni Barolo, joka on aivan liian pehmeä ja makea omaan makuuni. Hyi. 40€.
  • Barolo Mosconi 2011: Noin 400 metrin korkeudessa sijaitsevan Mosconi-crun Barolo kahdelta tarhalta, joista toinen on jo istutettu 1950-luvulla. 7 päivän maseraatio, kypsytys 24 kk uusissa barrique-tynnyreissä ja 12 kk pulloissa. Vuosituotanto 5,000 pulloa.
    Läpinäkyvähkö, tumma granaatinpunainen väri. Tuoksu kypsä, luumuinen, sinimarjahilloinen, hieman marjajugurttinen, taustalla hentoa makeaa tammea ja aavistus tervaa. Täyteläinen, samettisen pehmeä ja keskitiivis suutuntuma. Makumaailma suklainen, luumuinen, kirsikkainen ja kevyen hapankirsikkainen; taustalla ylikypsää tummaa marjaa. Pehmeät ja kypsät, mutta runsaat tanniinit. Pitkä, makeankypsä, hieman lämmin ja luumuinen jälkimaku. Ei tämäkään kyllä toimi yhtään. 35€.

Normaalisti tässä vaiheessa viinitaloilla lopuksi kiitellään, tarjotaan ehkä mahdollisuus ostaa viinejä ja hyvästellään. Signor Fantino oli kuitenkin selkeästi eri maata, sillä hän oli yhä enenevässä määrin selittänyt innostuneesti niin viineistään kuin muista viineistä ja totesi, että tässä vaiheessa haetaan yllätyspullo. Loppujen lopuksi yllätyspulloja tulikin yhden sijaan neljä: kaksi sokko-Baroloa sekä talon vanhempi Chardonnay ja Fabio Fantinon ystävän valmistama Burgunderi – rinnakkainsokkona molemmat. Lopuksi vielä poksautettiin pullo Ruinartia hienon vierailun päätteeksi ja tarjottiin myös mahdollisuus maistaa Conterno Fantinon vuosikerrallista Barolo Chinatoa; yrteillä maustettua, väkevöityä ja makeaa Baroloa.
  • Barolo Sorì Ginestra 2008: Samanvärinen kuin 2011, mutta seassa häivähdys kuivahtaneen veren rusehtavanpunaisuutta. Tuoksu kevyehkö, kypsänmakea, tummanpuhuva, hillitysti makean puiseva, hennon nahkainen, aavistuksen rusinainen. Maku kypsä, täyteläinen, tumman marjainen, luumuinen, hillityn kaakaoinen, runsas, tanniininen, suutuntumaltaan samettinen. Pitkässä, runsaassa ja makeaan taittuvassa jälkimaussa kaakaota, karhunvatukkamarmeladia ja hentoa lakritsia. Ei näköjään parin vuoden lisäkypsytys tee tästä viinistä yhtään siedettävämpää.
  • Vigna del Gris 1998: Kehittynyt granaatinpunainen, ujosti tiilenpunainen, reunoilta täysin väritön; kevyt sakkaisuus paljastaa viinillä olevan ikää. Tuoksu kehittynyt, hapahko, vivahteikas ja jännä; lakritsia, lihalientä, kevyttä herukkahilloa ja aavistus sienimäisyyttä. Maku kypsänmakea, kehittynyt, hennon tammisen makea, luumuinen, hennon viikunainen ja suutuntumaltaan lempeäntäyteläinen. Rakenne melko tanniininen mutta melko kevythappoinen ja laiska. Pitkä jälkimaku viikunainen, savuinen, kevyen kaakaoinen ja hennon lämmin. Miellyttävä ja tyylikkäästi kehittynyt Barolo, mutta talon hyvin pehmeä ja kosiskelevan makea tyyli on edelleen vahvasti läsnä.
  • Langhe Chardonnay Bastia 2008: Intensiivinen, hennosti vihertävä, tiivis sitruunankeltainen väri. Tuoksu savuinen, runsas, tamminen, kuivahko, hennosti kuivatun hedelmäinen. Maku keskitäyteläinen, keskihapokas, makean omenainen, persikkainen, hillityn ananaksinen, hennon hunajainen, aavistus mineraalinen. Rauhallinen, pehmeä ja lempeä yleisilme. Keskipitkässä jälkimaussa kermaa, vaniljaa, toffeeta, persikkaa ja kevyttä mineraalia. Hyvin samanlainen kuin 5 vuotta nuorempi versio, mutta ilman raikkautta ja intensiteettiä – viini ei tunnu kehittyvän kummoisesti iän kanssa.
  • François Mikulski Meursault 1er Cru Poruzots 2010: 100% Chardonnay, 20% uusissa tammitynnyreissä, 80% 2., 3. tai 4. kerran tammitynnyreissä.
    Intensiivinen, vihertävä väri. Tuoksu kevyt, omenainen, kevyttä hunajaa, aavistus keltaista hedelmää. Maku kypsä ja täyteläinen, mutta kepeähkö ja hapokas. Hieman neutraali ja karu makumaailma, jossa mehevää omenaa, omenankuorta, mineraalia. Keskipitkässä jälkimaussa mineraalia, omenaa ja omenankuorta. Moni tykkäsi suosivan runsaampaa ja muhkeampaa Bastia Chardonnayta, mutta itseeni tämän viinin kiva, raikas, puhdas ja mukavan suoraviivainen ilmaisu upposi paremmin.
  • Barolo Chinato 2007: Conterno-Fantinon ja apteekkari Giulio Perinin kanssa yhteistyössä kehitetty jälkiruokaviini, jossa 62 erilaista yrttiä uutetaan väkevöidyssä (17%) Barolossa 40 päivän ajan. Tämän jälkeen viinin annetaan kypsyä vähintään 12 kk ajan pullossa. Vuosituotanto n. 1,000-2,000 pulloa.
    Tasainen oranssinpunainen väri. Tuoksu äärimmäisen runsas, erittäin aromaattisen yrttinen; kuin yhdistelmä punaista Martinia ja Fernet Brancaa. Taustalla savua, kirsikkamarmeladia, ujoa suklaata. Makumaailma makea ja täyteläinen, samettinen, bitterinen, yrttinen, jägermeister-mainen, kevyen suklainen, hennosti tumman suklaan bitterinen, hapankirsikkainen, taatelihilloinen, ujon savuinen. Jälkimaku lämmin, kevyen bitterinen, mehevä, savuinen, kevyen tanniininen ja ylettömän maukas. Superherkullinen päätös maistelulle!
Maistelun viinit.

Mutta Fabio Fantino päätti, ettei päivä saisi vielä tähän päättyä! Hän sanoi jotakuinkin, että "nyt ajetaan tuosta mäki alas, tiedän loistavan viinibaarin", hyppäsi autoonsa ja lähti johdattamaan meitä kyseiseen paikkaan. Ja totta vie, Monforte d'Albasta löytyvä Le Case della Saracca oli valikoimaltaan täysin käsittämätön paikka – pienestä, mutta todella kattavasta viinikellarista löytyi pölykerrosten alta läjä niin paikallisia kuin ranskalaisia, espanjalaisia ja saksalaisia viinejä niin viime vuosikerroilta kuin hieman pidemmänkin ajan takaa.
Avezza Alta Langa & Fabio Fantino. ©Sari Ayre
Ostimme porukalla magnumpullon Alta Langa Brutia ja kaikenlaista pientä antipasti-henkistä naposteltavaa ja jäimme hetkeksi vielä juttelemaan niitä näitä. Kuitenkin tovin päästä Fabio totesi, että hänen on riennettävä takaisin viinitalolle ja katosi varsin sukkelasti paikalta pikaisten jäähyväisten ja kiitosten saattelemana. Niinpä mekin aloimme vihdoin siirtyä takaisin Albaan.

Pakko myöntää, että vaikka Conterno Fantinon Barolot olivat kaikkea muuta kuin meikäläisen suosikkeja, oli vierailu talolla kyllä kokemus vailla vertaa! Siinä missä muilla taloilla tulee enemmän tai vähemmän virallinen fiilis, leppoisan ja vieraanvaraisen Fabion seurassa oli olo kuin kotonaan ja herra kyllä osasi pitää vieraansa viihdytettyinä alusta loppuun. Ja vaikka Barolot menivät ohi maalista useilla metreillä, olivat useimmat talon muista viineistä ehdottomasti mainioita tuttavuuksia, joita ei oltu myöskään hinnalla pilattu! Ellei uuden maailman vaniljahillopommeista välitä, suosittelen jättämään talon Barolot omaan arvoonsa, mutta sen sijaan kannattaa pitää talon nimi mielessä muiden viinien varalta.
©Sari Ayre
Illan päätteeksi meillä oli vielä yksi ohjelmanumero: koska meille oli kertynyt eri viinitaloilta ja myymälöistä paljon mielenkiintoisia viinejä, päätimme pistää viinienmaistelusession pystyyn hotellille. Kävimme noutamassa läheisestä pizzeriasta pinon herkullisia känkkyjä ja aloimme illan hämärtyessä maistelemaan porukalla hotellihuoneemme terassilla kaikkea, mitä olimme saaneet kerättyä maisteltavaksi!
Illalla maistellut viinit, oikealla pullo Ferrandon grappaa.
  • Les Crêtes Neblù Spumante: 100% Prëmetta-lajikkeesta valmistettu metodo classico -roséekuohuva 500-650 m korkeudessa kasvavien köynnösten rypäleistä, kypsyy 10 kk sakkojen kanssa. Vuosituotanto 4,500 pulloa.
    Hailakan oranssi rosée väri. Tuoksu kuivahko, mansikkainen, hennon hapahko. Maku kuiva, kevyt, vadelmainen, karpaloinen, hennon hapankirsikkainen, tasapainoinen, hapokas, ujon mineraalinen. Pieni ja hyvin ujo mousse. Ihan kiva perus-OK roséekuohuva, muttei 20,60€ hinnan väärti.
  • Produttori di Carema Villa Nova Metodo Classico Brut: Careman osuuskunnan uutuustuote, 100% Nebbiolosta valmistettu metodo classico -roséekuohuva.
    Vaalea aperolinoranssi väri. Tuoksu kuiva, yrttinen, marjainen, kevyen tervainen ja hennon hapankirsikkainen. Maku intensiivinen, vadelmamarmeladinen, hapankirsikkainen, hennon metsämansikkainen, hapokas, runsas, hennon ruusunmarjainen. Mousse runsas, kuohkea ja muhkea. Jälkimaku hieman vaatimattoman pituinen, mutta raikas, hapokas ja mukavan rapsakka. Oikein mainio pikku roséekuohuva.
  • Cave du Vin Blanc Blanc de Morgex et de la Salle Metodo Classico Brut: 100% Prié Blanc -lajikkeesta valmistettu metodo classico -kuohuva, kypsyy vähintään 12 kk sakkojen kanssa.
    Fairynvihertävä väri. Tuoksu aromaattinen, kypsän omenainen, kevyen mantelinen, hennon päärynäinen, ujon kukkea. Maku kypsä, runsas, makean omenainen ja sitruksinen, kevyen paahteinen, hennon pähkinäinen, aavistuksen kinuskinen, hapokas ja rapsakka. Jälkimaussa kypsänmakeaa hedelmää, mineraalia ja rapsakkaa hapokkuutta. Oikein kiva ja tyylipuhdas, laadukkaat crémantit mieleen tuova kuohuva. 16€.
  • La Kiuva Vallée d'Aoste Pinot Gris 2013: 4 kk terästankeissa kypsytetty Pinot Gris.
    Runsas tuoksu on makea, persikkainen, verkkomeloninen, hunajainen ja kevyen sienimäinen. Suussa viini on täyteläinen, makeankypsän omenainen, persikkainen, runsas, kohtalaisen hapokas. Kaikin puolin mainio, tasapainoinen, hieman Alsace-henkinen Pinot Gris – täysin toista maata kuin muun Italian ankeat Pinot Grigiot.
  • Capetta Birbarello: Lähimarkettimme halvin viini, joka otettiin testiin huvitusta herättäneen nimensä vuoksi. Ei vuosikertaa, ei tietoja viinistä, ei mitään. Edes internet ei osaa auttaa viinin kanssa.
    Läpinäkyvä, tumma rubiininpunainen väri. Simppelissä tuoksussa vadelmamarmeladia ja paperia. Suussa viini on kepeä, kuivahko ja pirskahteleva. Melko olemattomasta mausta löytyy vadelmaa, puolukkaa, pahvia ja kevyttä tanniinisuutta. Hapokas, melko karvas ja simppeli kokonaisuus. Viini maksoi 3,89€ magnumpullo ja on jotakuinkin juuri sellaista, mitä voisi odottaa.
  • Caves Cooperatives de Donnas Vallée d'Aoste 2011: 90% Freisa, 10% Neyret; kypsyy 12 kk 2,500 l botti-tynnyreissä.
    Läpinäkyvän mustanpunainen, reunoilta hennosti rusehtava. Tuoksu kuiva, savuinen, mustamarjainen, kirsikkainen, kevyen multainen, hennon mustikkainen, ujon tervainen; muistuttaa etäisesti Nebbioloa. Suussa kepeä; maku kuiva, kypsän kirsikkainen, puolukkainen, vadelmainen, kevyen multainen, hennon maamainen, ujosti mansikkainen, etäisesti (mahdollisesti tammisen) mausteinen. Mukavan hapokas ja melko tanniininen. Pitkä, karvas, savuinen, karhunvatukkainen ja pippurinen jälkimaku. Todella kiva ja tasapainoinen Aostan punaviini.
  • Caves Cooperatives de Donnas Barmet 2013: 100% Nebbiolo.
    Tasainen, läpinäkyvä vaalea rubiininpunainen väri. Tuoksu tummanpuhuva, karpalomurskainen, kevyen savuinen, aavistus kuivahtaneita ruusuja ja ujosti savuista maaperää. Eloisa, puhdaspiirteinen ja mehukas maku on keskitäyteläinen, kuiva, karpalovetoisen punamarjainen, mineraalinen, aavistuksen lihaisa, kevyen savuinen ja kohtalaisen karvas. Maltillisen tanniininen, mutta napakan hapokas. Kokonaisuutena kuin superhyvä, freesi ja todella kepeä Langhe Nebbiolo.
  • Produttori di Carema DOC Carema 2012: 100% Nebbiolo; kypsyy vähintään 36 kk, josta vähintään 24 kk suurissa botti-tynnyreissä.
    Ohut, vaalean karpalomehuinen väri on enemmän rosée- kuin punaviiniä muistuttava. Vivahteikkaassa tuoksussa hapahkoa marjaisuutta, karpaloa, savua ja kevyttä kuivakukkaisuutta. Suussa kuiva, melko täyteläinen, mausteinen, hapankirsikkainen, karpalomarmeladinen, kevyen savuinen, hennon punaherukkainen ja tasapainoisen hapokas. Tanniinit keskirunsaat, mutta suht puruvoimaiset. Jättää suuhun bitterisen, vivahteikkaan, hapokkaan punamarjaisen ja tanniineista kevyen karhean, pitkäkestoisen jälkivaikutelman. Hieman simppeli, mutta kaikin puolin mainio, tasapainoinen ja herkullinen Nebbiolo.
  • Produttori di Carema DOC Carema Riserva 2010: 100% Nebbiolo; kypsyy vähintään 48 kk, josta 30 kk suurissa botti-tynnyreissä.
    Väriltään samanlainen kuin edellinen, mutta sekä hiukan tummempi että tiilenpunaiseen taittuen kehittyneemmän oloinen. Tuoksu hillitty, hapankirsikkainen, hieman savuinen, hennon tervainen. Hento, mutta elegantti ja hurmaava yleisilme – avautuessaan muuttuu runsaammaksi. Suussa täyteläinen, hapokas ja runsaanpuoleinen, mutta melko maltillisen tanniininen. Supermehukas ja puhdaspiirteinen maku tarjoilee hapankirsikkaa, savua, mausteisuutta, kivistä mineraalia, karpaloa ja hentoa vadelmaa. Todella mainio Nebbiolo, mutta tuntuu lupailevan enemmän potentiaalia kuin pistävän parastaan nyt.
  • Cooperativa Produttori Erbaluce di Caluso Passito 2007: 100% Erbaluce. Rypäleitä aluksi kuivatetaan 4 kk, minkä jälkeen niistä saatua viiniä kypsytetään 48 kk tammessa.
    Kullankeltaiseen taittuva oranssinruskea väri. Makeassa ja aromaattisessa tuoksussa rusehtavaa omenaa, hunajapähkinäleivosta, ylikypsiä trooppisia hedelmiä, kevyttä sitruunamarmeladia ja aavistus Pihlaja-karamellia. Suussa viini on täyteläinen, varsin makea, intensiivinen, runsas, muhkea, kinuskinen, omenahilloinen, kevyen persikkamössöinen ja hillitysti vaahterasiirappinen. Hapokkuus jää makeuden alla melko kevyeksi. Suuhun jää makea ja pitkäkestoinen, siirappisen tahmea, päshkinäinen, kevyen päärynähilloinen ja hennon hunajainen jälkimaku. Kaikin puolin hieno jälkiruokaviini.
Päivän aikana maistettu:

-Pelissero Langhe Favorita 2013
-Pelissero Munfrina Dolcetto d'Alba 2013
-Pelissero Augenta Dolcetto d'Alba 2013
-Pelissero Piani Barbera d'Alba 2012
-Pelissero Tulin Barbera d'Alba 2011
-Pelissero Long Now 02011
-Pelissero Langhe Nebbiolo 2012
-Pelissero Nubiola Barbaresco 2010
-Pelissero Barbaresco Tulin 2010
-Pelissero Barbaresco Vanotu 2010
-Pelissero Mosto Parzialmente Fermentato Moscato 2013
-Conterno Fantino Langhe Chardonnay 2014
-Conterno Fantino Chardonnay Bastia 2013
-Conterno Fantino Dolcetto Bricco Bastia 2014
-Conterno Fantino Barbera d'Alba Vignota 2013
-Conterno Fantino Vigna del Gris 2011
-Conterno Fantino Sorì Ginestra 2011
-Conterno Fantino Mosconi 2011
-Conterno Fantino Sorì Ginestra 2008
-Conterno Fantino Vigna del Gris 1998
-Conterno Fantino Bastia Chardonnay 2008
-Francois Mikulski Meursault Poruzots 2010
-Ruinart Brut Blanc de Blancs
-Conterno-Fantino Barolo Chinato 2007
-Arezza Metodo Alta Langa Classico Brut 2011
-Les Crêtes Neblù Metodo Classico
-Cave du Vin Blanc Vallée d'Aoste Blanc de Morgex et de la Salle Metodo Classico Brut
-Produttori di Carema Vina Nova Metodo Classico Brut
-La Kiuva Pinot Gris 2013
-Caves Cooperatives de Donnas Freisa 2011
-Capetta Birbarello
-Barmet Valle d'Aosta Nebbiolo 2013
-Produttori di Carema 2012
-Produttori di Carema Riserva 2010
-Produttori Erbaluce di Caluso Passito

Pelisseron sijainti Barbarescon alueella.
Kuvan voi klikata suuremmaksi.
Conterno Fantinon sijainti Barolon alueella.
Kuvan voi klikata suuremmaksi.

    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti