Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.10.14

Viinimestarin päiväkirja 9: Katalonia, päivä 6

Maanantai 29.9.2014

Maanantaina, hyörittyämme puolen viikon verran Celler Piñolin nurkissa, jätimme vihdoin Batean pienen kylän taaksemme. Kuitenkin ennen lähtöämme Piñolin nokkamies Juanjo halusi antaa meille vielä viimeisen läksiäislahjan ja hän kiikutti meille erikoisuuden talon kellarista – pullon L'Avi Arrufi -punaviiniä vuodelta 1999!

Jäähyväisten jälkeen otimme autoillamme suunnan kohti Gratallopsin kylää, tuota Prioratin laatuviinien syntypaikkaa ja alkukehtoa.

Gratallopsin sudet. ©Sari Ayre
Olisi helppo kuvitella, että Gratallops, josta ensimmäiset maailmanmaineeseen nousseet tuottajat ponnistivat, olisi suuri ja vaikuttava viinikaupunki Prioratin vuorten keskellä. No, totesimme todellisuuden aivan toiseksi, kun ajoimme edellisellä viikolla Trossos del Prioratiin ja ohitimme Gratallopsin ajamalla kylän lävitse n. kahdeksassa sekunnissa! Vaikka kylässä tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee peräti 23 viinitaloa (käsittäen mm. viisi Prioratin maailmanmaineeseen kohottanutta viinitaloa, eli Álvaro Palacios, Clos Erasmus, Clos Mogador, Clos de l'Obac ja Mas Martinet), on se todellisuudessa hyvin pieni, unelias, alle 300 asukkaan kyläpahanen. Tarkoituksenamme oli tavata Gratavinum-viinitaloa pyörittävä Joan Cusiné Carol Gratallopsissa, mutta koska olimme hieman etuajassa, päätimme lähteä tutustumaan kylään kävellen.

Sääli vain, että kylä on niin pieni, sillä ehdimme tutustua kävellen koko kylään n. 15 minuutissa ja senkin jälkeen meille jäi vielä odoteltavaa kylän keskusaukiolla!

Puoli kymmeneltä Joan saapui paikalle, joten hyppäsimme autoihimme ja lähdimme siirtymään kohti Gratavinumia! Vaikka Gratavinum sijaitsee virallisesti Gratallopsissa, löytyi viinitalo todellisuudessa parin kilometrin päässä sijaitsevan La Vilella Baixa -kylän reunoilta, todella kapean ja mutkittelevan, jyrkän mäen rinteeseen rakennetun pikkutien päästä.

Faktoja Gratavinumista:
Gratavinum. Joan Cusiné Carol toinen oikealta.
  • Perustettu vuonna 2003.
  • Talo viljelee Prioratossa 20 tarhahehtaaria, vanhimmat köynnökset ovat jopa 60-vuotiaita. Tarhoja ei kastella lainkaan, jotta köynnökset kasvattaisivat juurensa mahdollisimman syvälle maaperään. Tämän uskotaan tuovan sekä enemmän makuaineita ja vivahteita rypäleisiin että kestävyyttä köynnöksille muuttuvia sääolosuhteita vastaan.
  • Talo myös ostaa rypäleitä, jotka ovat peräisin 100-vuotiaista Carignan-köynnöksistä.
  • Tarhoja viljellään luonnonmukaisin ja biodynaamisin periaattein, mutta talolla ei ole vielä Demeter-sertifikaattia.
  • Kaikki viinirypäleet kerätään käsin. Viinit pyritään pääasiassa käyttämään rypäleiden omilla luonnonhiivoilla, mutta viljeltyjä hiivoja käytetään jos käymisen kanssa näyttää tulevan ongelmia.
  • Vuosituotanto on n. 20,000-25,000 pulloa; valtaosa tuotannosta on talon 2πR-perusviiniä ja pieni osa GV5-lippulaivaviiniä. Valkoviiniä Gratavinum ei tee ollenkaan. Lisäksi talo tekee vuosittain muutaman tuhannen pullon eriä erilaisia kokeiluviinejä, joilla etsitään uusia, mielenkiintoisia viinityylejä. Nämä viinit ovat varsin harvinaisia ja menevät hyvin nopeasti suoraan harrastajien varastoihin.
  • Gratavinum valmistaa viinien lisäksi myös oliiviöljyä.

Gratavinum oli kyllä kaikkea muuta mitä olimme siihen asti nähneet! Vaikkemme olleet vielä suuria jättituottajia päässeetkään vielä edes näkemään, oli Gratavinum silti kaikkiin aikaisempiin tuottajiin verrattuna pelkkä piskuinen nyrkkipaja. Koko viinitalo sijaitsi yhdessä pienessä rakennuksessa, josta löytyi keittiö/palaveritila/maisteluhuone, vessa ja siivouskomero, sekä toki pieni halli, jossa kaikki käymistankit sijaitsivat.

Rypälemehua kylmämaseroitumassa tammitynnyrissä.
Aloitimme tutustumalla viinitalon takapihalla sijaitseviin, lämpötilakontrolloituihin kontteihin, joiden sisältä löytyi muutamia, päältä avonaisia tammitynnyreitä sekä kaksi saviamforaa, jotka olivat täynnä rypälemehua. Joan selitti heidän käyttävän näitä kontteja kahteen asiaan: tällä hetkellä kontit olivat hyvin viileiksi jäähdytettyjä, eli käynnissä oli kylmämaseraatio, eli ns. cold soaking – viileässä lämpötilassa rypäleistä irtoaa väri- ja makuaineita, mutta tanniineja merkittävästi vähemmän samalla kun viileä lämpötila estää hiivoja käyttämästä rypälemehua viiniksi. Gratavinumilla on käytössään pääasiassa 400 litran ranskalaisia ja unkarilaisia tammitynnyreitä – ensisijaisesti vanhoja, sillä Joan sanoi arvostavansa viineissä hedelmäisyyttä, ei puun aromeja – mutta näkemämme kaksi amforaa oltiin otettu kokeilumielessä käyttöön kolme vuotta sitten.

Viiniä kylmämaseroitumassa saviamforassa.

Gratavinumin viininvalmistustilat, kokonaisuudessaan.
Normaalisti talon viinien annetaan olla puristuksen aluksi kylmässä asettumassa n. viikon verran. Kylmäuuttamisen aikana suoritetaan manuaalisia punchdowneja aluksi useamman kerran päivässä, lopuksi varsin harvakseltaan. Tämän jälkeen viinit siirretään käymään; rypäleidenkuorten annetaan uuttua viinissä n. kuukauden ajan. Gratavinumilla tähdätään pitkään, tasaiseen ja hiljaa etenevään käymisprosessiin, sillä he uskovat tämän olevan avaintekijä mahdollisimman tasapainoisten ja alueelle tyypillisimpien viinien valmistuksessa.

Gratavinumin maistelusessio.
Kierrettyämme talon tilat, siirryimme maistelemaan Gratavinumin ja Joan Cusiné Carolin suvun toisen viinitilan, Ribera del Duerossa sijaitsevan Dominio Romanon, tuotantoa. Maistelu aloitettiin Gratavinumin tuoreimmalla kokeilu-erällä, Silvestrisillä, joka on eräässä mielessä Prioratin natural-viini: luonnonmukaisin ja biodynaamisin periaattein valmistettu, villihiivoilla käytetty punaviini, josta ei löydy uutta tammea eikä lisättyjä sulfiitteja. Pakko myöntää, vaikka Silvestris oli aika konsentroitunut ja roteva, oli kyseessä silti samalla yksi eloisimpia, raikkaimpia ja mineraalisimpia Prioraton viinejä, mitä koskaan on vastaani tullut! Tämän jälkeen testasimme 2πR:n, GV5:n kolme eri vuosikertaa, Dominio Romanon kolme eritasoista punaviiniä sekä lopuksi Gratavinumin hieman makeahkon ja luonteikkaan Dolç d'en Piqué -jälkiruokaviinin. Toisin kuin muilla viinitaloilla, missään vaiheessa Joan Cusiné Carol ei kertonut meille mitään kuvailuja viineistä; meille ei kerrottu, mitä meidän "pitäisi" löytää. Sen sijaan hän sanoi antavansa viiniensä mielummin puhua puolestaan sekä kuulisi mielellään mitä mieltä me olimme heidän viineistään.

Viinien jälkeen meille maistatettiin vielä Gratavinumin uskomattoman herkullista ja luonteikasta oliiviöljyä, minkä jälkeen Joan esitteli meille Gratavinumin oman oliiviöljynvalmistuslaitteiston. Talo käyttää oliiveja vain heidän omilta tarhoiltaan ja ne puristetaan matalassa lämpötilassa, jolloin saadaan aikaan vähemmän, mutta aromikkaampaa ja ravintoarvoiltaan merkittävästi parempaa öljyä. Gratavinum pullottaa itse vain puristuksen ensimmäisen, kaikista laadukkaimman osan, kun taas loput tuotetusta öljystä myydään muille toimijoille edelleenkäytettäväksi. Öljyn mainittiin olevan laadultaan vaatimattomasti first cold pressed extra virgin -oliiviöljyä, eli kuulemma sitä kaikkein parasta laatua mitä rahalla saa. Tavaraa maistettuani voin kyllä yhtyä mielipiteeseen.

Viljelyyn terassitettua vuorenrinnettä Prioratossa.
Tämän jälkeen, kellon lyödessä yhtä, siirryimme autoihimme, aikomuksenamme siirtyä lähemmäs Joan Cusiné Carolin Penedèsissä sijaitsevaa, täkäläisittäin paljon tunnetumpaa Parés Baltà -viinitilaa. Pysähdyimme kuitenkin matkalla syömään Sant Pau d'Ordalissa sijaitsevassa Cal Xim -ravintolassa, jossa ymmärtääkseni meidän oli tarkoitus lounastaa pikaisesti, mutta jossa päädyimmekin syömään useamman tunnin kestävän, lukemattomien ruokalajien jättilounaan. Vaikka syödessä tuntui lähes naurettavalta, miten uusia ruokalajeja vain satoi pöytään jatkuvalla syötöllä ja täysin naurettavissa määrin, oli näin jälkikäteen mietittynä ihan jees, että ruokaa riitti – meillä kun ei loppupäivästä ollutkaan enää aikaa syödä!

Lopulta, kun olimme selvinneet Cal Xim -ravintolasta hengissä, siirryimme jälleen mafiamersuihimme ja lähdimme kohti Pacs del Penedèsiä ja Parés Baltàn viinitaloa. Tiuku kertoi viinimestariporukan viihtyneen lounaspöydässä kolmesta viiteen, joten mistään kevyestä lounaasta ei tosiaankaan ollut kyse.

Faktoja Parés Baltàsta:
Parés Baltà. ©Sari Ayre
  • Viinitalo on perheomisteinen ja talon tarhojen viiniköynnöksiä Penedèsissä jo vuonna 1790.
  • Viinitalo kuten se nykyisin tunnetaan on perustettu vuonna 1936, mutta sen tuotanto keskittyi vain Cavan tuotantoon. Talon nykyisen nokkamiehen Joan Cusiné Carolin isoisä Joan Cusiné Hill aloitti toiminnan viinitalon johdossa vuonna 1978. Hänen poikansa Joan Cusiné toimi talon johdossa 1980-luvulta 1990-luvun lopulle ja tänä aikana talo tuotti ensimmäiset valko- ja punaviininsä. Joan Cusinén pojat Joan ja Josep Cusiné Carol siirtyivät talon johtoon vuonna 2000; heidän vaimonsa Marta Casas and Maria Elena Jiménez toimivat talon viinintekijöinä.
  • Parés Baltà ei osta rypäleitä lainkaan, vaan kaikki tuotannosta tulee talon omilta, 175 hehtaarin tarhoilta Penedèsistä.
  • Talon tarhat jakautuvat viiteen, suureen tarhaan, joilla viljellään 16 eri lajiketta.
  • Talon tarhoja on viljelty aina luonnonmukaisesti, sekä viimeisen neljän vuoden ajan biodynaamisin periaattein. Kaikki talon tarhat ovat olleet sertifioidusti luomua vuodesta 2013; talolla on kaksi luomusertifikaattia, toinen Kataloniasta ja toinen Yhdysvalloista, minkä lisäksi tarhoilla on Demeter-sertifikaatti.
  • Vuosituotanto on 600,000-800,000 pulloa, riippuen vuosikerran satomäärästä.
  • Parés Baltà työllistää tällä hetkellä 35 työntekijää, minkä lisäksi sadonkorjuun ajaksi palkataan 20 extraajaa tarhoille.
Joan Cusiné Carol ja naiset viinien takana. ©Sari Ayre

Toisin kuin muilla viinitaloilla, emme saavuttuamme lähteneet ihmettelemään sen koommin viinivalmistamon puolta, vaan hyppäsimme suoraan maastoautoihin ja lähdimme tutustumaan Parés Baltàn viinitarhoihin. Tämä oli varsin mukavaa vaihtelua, sillä olimme tähän mennessä ehtineet nähdä jos jonkinnäköisiä viinivalmistamoita, mutta tarhoja olimme nähneet vain käydessämme poimimassa rypäleitä Celler Piñolilla.

Parés Baltàn tarhoja;
etualalla lähemmäs 90-vuotiaita Xarel-lo-köynnöksiä.
Aluksi tutustuimme talon läheltä löytyviin tarhoihin, mukaanlukien ikivanhan Xarel-lo-tarhan, jolla oli ikää peräti 88 vuotta. Tältä kyseiseltä tarhalta Parés Baltà tuottaa nykyisin intensiivistä Electio Xarel-lo -valkoviiniä.

Tämän jälkeen rupesi viinimestariporukalle käymään selväksi miksi meillä oli käytössämme kunnon maastoajoon soveltuvat Jeepit: lähdimme nimittäin ajelemaan mutaisia pikkuteitä pitkin Penedèsin laidoilla sijaitseville vuorille, joilla sijaitsee sekä valtava luonnonpuisto, että Parés Baltàn yksittäisiä, keskellä metsää viljeltyjä tarhoja – joista monet sijaitsivat samalla merkittävästi korkeammalla kuin leijonanosa alueen muista viinitarhoista.

Tarha vuorilla, keskellä ei-mitään. Ja näitähän riitti.
Ajelu luonnonpuisto-vuorilla muistutti paikka paikoin todellista Jurassic Park -meininkiä – ainoastaan dinosaurukset puuttuivat autenttisesta elämyksestä! Ehdimme luonnonpuistoreissullamme tutustua mm. Parés Baltàn mehiläistarhoihin, joista talo tuottaa luomuhunajaa, täysin eristyksissä sijaitseviin viinitarhoihin, luonnonlähteisiin ja talon tiluksilta hiljattain löydettyihin, vuosituhansia vanhojen savenvalmistamoiden raunoihin.
Rypäletarhojen luonnollista harvennusta:
villisikojen syömiä Merlot-terttuja.
Koko reissussa piti mennä reilu tunti, mutta loppujen lopuksi ajelimme vuorilla ristiin rastiin puoli kuudesta aina kello yhdeksään, joten aikataulut heittivät totuttuun tyyliin häränpyllyä varsin reilulla kädellä. Saavuimme Parés Baltàn tilusten korkeimmalle kohdalle puoli yhdeksän maissa, illan käytyä jo pilkkopimeäksi, ihmettelemään kimmeltävänä valomerenä edessämme aukeavaa Penedèsin laaksoa ja sen monia pienempiä ja isompia kyliä ja kaupunkeja.


Mestarit maistelemassa. ©Sari Ayre
Lopulta saavuimme takaisin viinitalolle yhdeksän maissa, minkä jälkeen aloitimme perinpohjaisen maistelusession: Joan esitteli meille Parés Baltàn tuotantoa peräti 19 viinin edestä, aloittaen talon Cavoista, siirtyen valkoviinien kautta punaviineihin ja päättäen lopulta session yli kolme tuntia myöhemmin makeisiin viineihin. Tämän jälkeen siirryimme vielä viinitalon myymälän puolelle, sillä olimme testanneet päivän aikana useammankin varsin kiinnostavan viinin, joten olihan se ymmärrettävää, että mukaan piti napata myös niitä tuliaisia – itse nappasin parin viinin ohelle myös pullon sitä taivaallista oliiviöljyä sekä purkin luomuhunajaa.

Parés Baltàn maistelusessio.
Joan Cusiné Carol ei vielä tässäkään vaiheessa luovuttanut, vaan kun lähdimme lopulta yhden aikaan yöllä Parés Baltàlta kohti Vilafranca del Penedèsissä sijaitsevaa hotelliamme, tahtoi hän tulla mukaan varmistamaan, ettei meillä olisi hotellin päässä ongelmia, vaan pääsisimme varmasti näppärästi nukkumaan. Herra siis vietti koko päivän aikana täysin tauotta kanssamme lähemmäs 16 tuntia, puoli kymmenestä aamulla aina yli yhteen asti yöllä! Ja kaiken tämän lisäksi Joan Cusiné Carol tahtoi vielä lahjoittaa illallisviinit viimeiselle Vilafrancan-illallemme suunnitellulle päättöillalliselle. Pakko myöntää, että näin äärettömän perinpohjaista ja koko porukan huomioivaa vieraanvaraisuutta en kyllä osannut odottaa missään vaiheessa, eikä (Celler Piñolia lukuunottamatta) vastaavaa päästy missään muualla reissussa kokemaan.

Sääli, ettemme ehtineet nähdä Joan Cusiné Carolin isää, sillä hän oli tällä hetkellä Ribera del Duerossa seuraamassa Dominio Romanon sadonkorjuuta – kaikki ovat nimittäin mainostaneet häntä mitä mainioimmaksi tuttavuudeksi ja juuri hänen ansiostaan Parés Baltà on saanut viinejään myös Alkoon suomalaisten saataville. Vaikea silti kuvitella, että olisimme menettäneet mitään – sen verran uskomattoman päivän saimme kokea Joan Cusiné Carolin johdolla! Pakko samalla suositella kaikille Kataloniaan lähteville tutustumisreissua Parés Baltàn tiluksille – hyvin harvassa paikassa yhdistyy samalla tavalla aito, ystävällinen vieraanvaraisuus ja loputon määrä mielenkiintoisia, autenttisia ja erilaisia viinejä.

Päivän isäntä. ©Sari Ayre
Päivän aikana maistettu:
Gratavinum Silvestris 2013
Gratavinum 2πR 2009
Gratavinum GV5 2010
Gratavinum GV5 2009
Gratavinum GV5 2007
Dominio Romano Camino Romano 2012
Dominio Romano 2011
Dominio Romano RDR 2011
Gratavinum Dolc d'en Piqué
Parés Baltà Brut b
Parés Baltà Brut Nature n
Parés Baltà Blanca Cusine 2009
Parés Baltà Rosa Cusine 2010
Parés Baltà Blanc de Pacs 2013
Parés Baltà Cosmic 2013
Parés Baltà Ginestra 2013
Parés Baltà Indigena Garnatxa Blanca 2013
Parés Baltà Calcari Xarel-lo 2013
Parés Baltà Electio Xarel-lo 2010
Parés Baltà Radix Syrah Rosé 2013
Parés Baltà Mas Petit 2012
Parés Baltà Mas Elena 2011
Parés Baltà Indigena Grenache 2011
Parés Baltà Hisenda Minet 2012
Parés Baltà Hisenda Minet 2009
Parés Baltà Marta de Baltà Syrah 2008
Parés Baltà Dominio Cusiné 1790 1996
Parés Baltà Music 2010

2 kommenttia:

  1. Onko viinin nimi 2πR koska se on hyvin pyöreä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa ymmärtääkseni kyllä! Joskaan kyseessä ei onneksi ole mikään flätkyn pehmoinen pyöreys.

      Poista