Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

19.9.2017 mennessä blogissa on arvosteltu 1424 viiniä, 279 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.2.14

Höpler St. Laurent "Erwein" 2008

Höpler St. Laurent "Erwein" 2008
  • Valmistaja: Weingut Höpler
  • Tyyppi: Punaviini, Qualitätswein Burgenland
  • Maa: Itävalta
  • Alue: Burgenland
  • Rypäleet: St. Laurent (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 9,80e (Lokakuu 2013, austrian-wine.de)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Nyt kun Höplerin viineihin käsiksi päästiin, niin ei kahta ilman kolmatta! Kahden Pinot Noirin jälkeen oli seuraavana vuorossa talon "Erwein"-lisänimellä kulkeva St. Laurent. Tämä viini on kypsynyt vain vanhoissa (2. ja 3. käyttökerta) tammitynnyreissä 18 kuukautta ennen pullotusta.

Väriltään viini on kevyesti tiilenpunertavaan taittuva läpinäkyvän kirsikanpunainen.

Vaikka viini on viettänyt puolisentoista vuotta puutynnyreissä, ei tammi tuo itsestään juuri mitään tuoksuun, hentoa, marjaisuuden lomassa kevyenä tuoksuvaa mausteisuutta lukuun ottamatta. Yleisilme on miellyttävä, puhdaspiirteisen marjainen ja kypsyydessään jopa varsin makean oloinen. Taustalla tuntuu hillitysti kevyttä savuisuutta ja aavistus alkoholia.

Kuten Rosenberg Pinot Noirin tapauksessa, myöskään St. Laurentin maku ei ole kuiva, vaan kuivahko, mutta Rosenbergiä kyllä selvästi tiukempi ja intensiivisempi. Kypsähköä makua hallitsevat tumma hedelmäisyys sekä jopa jonkinlainen lihaisuus, joita tukevat freesimpi vadelmaisuus ja kevyt mineraalisuus. Seasta voi myös erottaa aavistuksen bitteristä tummaa suklaata ja vivahteen kehittyneemmän viinin savuisuutta ja nahkaa. Rakenteesta pitävät huolen hyvät hapot sekä kohtalaisen tuntuvat, mutta samalla määrältään melko maltilliset tanniinit.

Jälkimaku jatkaa mallikkaasti keskimaun viitoittamalla linjalla ja tuo kielelle miellyttävän runsaan kattauksen pippurivoittoista mausteisuutta, herukkaista, vadelmaista ja kirsikkaista mausteisuutta ja kokonaisuuteen hienosti sointuvaa, kevyen vegetaalista metsäisyyttä. Viinistä jäävä jälkivaikutelma on melko pitkä, hieman jo kehittynyt ja varsin moniulotteinen.

Höplerin St. Laurent "Erwein" on ehdottomasti kolmesta testatusta viinistä se voittaja: siinä missä talon Pinot Noirit olivat kyllä aromeiltaan mukavan moniulotteisia, jäivät ne loppupeleissä hieman vaatimattomiksi rakenteiltaan. Sen sijaan tässä St. Laurentissa makumaailmasta löytyy mukavaa syvyyttä, mutta rakenne ei jää tippaakaan siitä jälkeen: kokonaisuudessa kaikki palat tuntuvat osuvan kohdilleen ja mielenkiintoakin viini tarjoaa enemmän mitä hintaluokka olisi antanut odottaa.

Vaikka viinistä rupeaa jo viiden vuoden jälkeen löytyvän aavistuksen verran jo kehittyneitä piirteitä, ei viini vaikuta olevan vielä lähelläkään huippuaan, saati sitten ainakaan sen yli. Rakenne lupaa varsin hyvää potentiaalia keskipitkään kypsyttelyyn, joten luotan viinin muuttuvan tästä vain paremmaksi jos sen suunnittelee juovansa alle 10-vuotiaana.

Rupean tässä pikku hiljaa toteamaan, että erityisesti Itävallalle tyypillisistä punaisista lajikkeista (mm. Blaufränkisch, St. Laurent, Zweigelt) rupeavat nämä St. Laurentit olemaan eniten mieleeni! (Tosin hyvät Blaufränkischit eivät kyllä jää kauas taakse.) St. Laurentien hyvin paljon Pinot Noiria muistuttava aromimaailma uppoaa hyvin meikäläiseen, minkä lisäksi ne tuntuvat tuottavan selkeästi rakenteikkaampia ja luonteikkaampia viinejä kuin överimarjaiset Zweigeltit tai Itävallassa monesti turhan pehmeiksi jäävät Pinot Noirit.

Lyhyesti: Varsin tasapainoinen Burgenlandin St. Laurent, josta löytyy sekä nuorekasta, kypsää marjaisuutta että kehittyneempiä, hennon nahkaisia piirteitä; sekä mehevää hedelmää että sopivan ryhdikästä rakennetta. Mainio, tyylillä tehty kokonaisuus.

Arvio: Erittäin hyvä – varsin maukas ja mainio esitys niin sellaisenaan kuin esimerkiksi vaalealle lihalle tai kesäisemmille mixed grill -ruokailuille!

Hinnan (9,80e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti