Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


6.11.13

Chouffe Houblon

http://www.alko.fi/tuotteet/753277/
Chouffe Houblon
  • Valmistaja: Brasserie d'Achouffe
  • Tyyppi: Olut, India Pale Ale / Tripel
  • Maa: Belgia
  • Alue: Vallonia, Luxembourg, Houffalize, Achouffe
  • Maltaat: Pale ale
  • Humala: Amarillo, Columbus, Saaz
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 8,99e (Elokuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 9,30e (Tammikuu 2014, Alko)

Vuodesta 1982 Belgiassa olutta pannut, tonttu-etiketeistään tunnettu Achouffen panimo pamauttaa varsin jännittävän kombon pöytään tässä täysimittaisessa shamppanjapullossa: Alkonkin valikoimista löytyvä, vuonna 2006 lanseerattu Houblon Chouffe on panimon omien sanojensa mukaan Dobbelen IPA Tripel, eli olut, jossa yhdistyy jenkkiläinen (Double), brittiläinen (IPA) ja belgialainen (Tripel) oluenpanotaito. Olut on siis pohjimmiltaan Tripel, eli tuhti, vaalea belgialaisale, joka on humaloitu perus-Tripeliä tuhdimmin tsekkiläisellä jalohumalalla (Saaz) ja jenkki-IPA-tyyliin amerikkaisilla Amarillo- ja Tomahawk (Columbus) -humalilla.

Vaikka Double IPA -oluissa on yleensä reilusti voltteja, on niissä myös yleensä reilusti humalaa. Sen sijaan vaikka Chouffe Houblonista löytyy peräti 9% alkoholia, on siinä "vain" 45 IBU:a, minkä johdosta itse kutsuisin sitä ennemmin IPA-Tripeliksi ilman "Doublea" – Tripel kun yleensä automaattisesti tarkoittaa korkeita voltteja oluessa ja DIPA-tasoista humalointia oluesta ei mielestäni löydy. Noh, koska rajat ovat olutmaailmassa hyvin häilyväisiä, joten ei se niin tarkkaa ole. (Itselläni on vaikeuksia pitää oluen nimen numeraalisia termejä erillään ja olla kutsumatta sitä 6xIPA:ksi.)

Suurikokoisesta pullosta kaatuu lasiin hyvin kevyen sameaa, vaalean lagerin tai kevyesti hefen vehnäoluen väristä, sitruksenkeltaista olutta, jonkä päälle jää nököttämään runsas, höttöinen ja kestävä vaahtolakki.

Tuoksussa tuntuu lagerin kevyttä, makean viljaista maltaisuutta ja yrttisyyttä, humalan sitrusta ja ruohoa, kevyttä voisuutta ja maamaisuutta.

Kohtalaisen hiilihappoinen maku on sitruksisen kirpakka, runsas ja raikas. Tuoksun makeudesta huolimatta kokonaisuus on varsin kuiva ja jopa aavistuksen vehnäolutmaisen hapahko. Kohtalaisesti katkerohumaloitu yleisilme on kepeä, hillityn vaalean maltainen, ruohoinen ja hennon viljainen, mutta kepeydestään huolimatta oluen alkoholi (9%) puskee paikoitellen turhan paljon esiin, syöden hieman oluen raikkautta ja tehden siitä aavistuksen tunkkaisen.

Vaikka jälkimaku on kevyehkö ja rapean humalainen, on se keskimaun tavoin myös hieman tunkkainen ja kohtalaisen lämmin. Muuten oluesta jää melko humalavetoisen ruohoinen, hennon pihkainen ja aavistuksen saippuaisen karvas, pitkään jatkuva jälkivaikutelma.

Kokonaisuutena Chouffe Houblon on varsin mielenkiintoista kamaa, mutta vaikka oluesta löytyy sekä tripeliä että IPA:a, eivät puolikkaat keskustele keskenään aivan sulassa sovussa. Vaikka olutta siemailee ihan mielikseen, taidan tulevaisuudessa pitää mielummin IPA:t ja tripelit erillään – ellei jostain ilmesty nyt uutta tuttavuutta, joka onnistuisi vakuuttamaan toisin.

Suuren pullokokonsa vuoksi olutta ei kannata lähteä tyhjentämään omin voimin – tästä pullollisesta kun löytyy alkoholia suurin piirtein viiden kolmosoluen verran. Sen sijaan (kuten panimo itsekin mainitsee) tämä suuri pullo on tarkoitettu sosiaalisempiin tilaisuuksiin jaettavaksi oluen ystävien kesken. Sellaiseen tämä sopii vallan mainiosti, kuten itse sain loppukesän mökkeilyreissulla todeta! Suuren kokonsa vuoksi myös oluen litrahinta on vielä kohtuullisella tasolla.

Lyhyesti: Mielenkiintoinen ja kohtalaisen hyvin tehty tripelin ja IPA:n yhdistelmä, jossa 1 + 1 ei kuitenkaan onnistu olemaan ainakaan enempää kuin kaksi. Koska olut on suodattamaton eli hiivojen kanssa pullotettu, kenties kohtalaisella (n. vuosi) kypsytyksellä oluesta saisi enemmän tripelisyyttä ja balanssia paremmin hienosäädettyä kohdalleen?

Arvio: Miellyttävä – mukava, nautiskeltava ja rapsakan kesäinen olut, jossa yhdistyy sekä raikkaus että tuhtius. Ei saa sukkia pyörimään jalassa, mutta menee mainiosti kurkusta alas mökkielämästä nautiskellessa.

Hinnan (9,30e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti