Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


30.9.13

Krug'scher Hof Tvist '92 TBA 1999

Krug'scher Hof Tvist 92 Trockenbeerenauslese 1999
  • Valmistaja: Krug'scher Hof
  • Tyyppi: Jälkiruokaviini, Prädikatswein (QmP) Trockenbeerenauslese
  • Maa: Saksa
  • Alue: Rheinhessen
  • Rypäleet: ?
  • Koko: 0,375
  • Hinta ostohetkellä: 26,90e (Toukokuu 2013, Heinemann Duty Free, Frankfurt International)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Portugalin-reissullamme teimme välilaskun Frankfurtin lentokentälle sekä tullessa että mennessä. Tämä paljastuikin varsin näppäräksi vedoksi, sillä menomatkalla oli mahdollista kartoittaa Heinemann Duty Freen tarjonnat eri myymälöissä sekä yleinen hintataso ja takaisintullessa napata mukaan mielenkiintoisimmat pullot. Yksi näistä mielenkiintoisista ostoksista oli tämä Trockenbeerenauslese viime vuosituhannen lopulta.

Viinistä en onnistunut löytämään juuri mitään tietoja (mm. kuvaa tai edes käytetty(j)ä rypälelajikkeita) ja viinitalostakin vain sen verran, että se on ollut saman viinisuvun omistuksessa jo vuodesta 1758 tähän päivään saakka. Koska viinistä ei löytynyt käytännössä mitään tietoja – ei edes arvioita – oli vaikea lähteä arvioimaan olisiko viinin ollut hyvä antaa kypsyä vielä vuosia tai peräti vuosikymmeniä, vai korkata lähiaikoina. Päätimme pelata varman päälle ja korkata viinin mehevien pannukakkujen kumppaniksi.

No niin, pullo jääkaapista hetkeksi lämpiämään ja korkki irti. Lasiin kaatuu syvän ja tumman meripihkaisen väristä, kohtalaisen paksuhkoa viiniä.

Viinillä on melko runsas ja uskomattoman monisyinen tuoksu, jossa hunajaa, paahteista botrytiksen sienimäisyyttä, niin tuoreen mehukasta kuin kuivattuakin ananasta, kukkeaa nektarisuutta ja hieman iäkkäämmän viinin nahkaisuutta ja kevyttä savuisuutta.

Viinin maku on tyylilajille uskollisesti erittäin makea ja kohtalaisen intensiivinen, mutta samalla ihastuttavan ja jopa yllättävän kevyt, lähes painottoman tuntuinen suussa. Makumaailmasta löytyy appelsiinia, ananasta, kukkeata mausteisuutta, makeata hedelmäsalaatin lientä, kevyttä hunajaisuutta ja hentoa savuisuutta. Suutuntumaltaan Tvist 92 on melko täyteläinen ja samettisen pehmeä, mutta myös kohtalaisen hapokas ja jäännössokeriinsa nähden kiitettävän rakenteikas. Myöskään oluen maltilliset 10% alkoholia eivät tunnu mitenkään intensiivisen makumaailman alta. Yleisesti viini on erittäin sulavalinjainen ja harmoninen kokonaisuus.

Makeassa ja jo kehittyneessä jälkimaussa tuntuu mehukasta mandariinia, aromaattista sitruunankuorta, aasialaisia mausteita, kevyttä karheutta, hienostunutta sienimäisyyttä, hillittyä mineraalia, aavistus tuhkaista savua ja vivahde teräksisyyttä. Viinistä jää erittäin moniulotteinen, pitkään kielellä kehittyvä, todella harmoninen ja kutsuvasti viipyilevä jälkivaikutelma. Viini katoaa lasista suorastaan vaarallisen nopeasti – pullo on kuitenkin pieni, voltteja siinä on vähän ja jakajiakin on kaksi, joten suuria kansanterveydellisiä riskejä ei pääse syntymään.

Huoli siitä, että viini olisi päässyt kehittymään yli huippunsa oli turha, sillä viini oli varsin mainiosti voimissaan. Kokonaisuudesta kuitenkin löytyi varsin ihastuttavasti jo hieman kehittyneempien jälkiruokaviinien kiehtovaa aromikkuutta ja syvyyttä, eikä viini ollut pelkästään ylenpalttista Botrytis-tykitystä, vaan makuja löytyi lähes loputtomiin.

Yleisesti viini oli todella mainio ostos, sillä todella harvoin vastaan tulee jo näin kehittyneitä viinejä reilulla perilla kympillä – Suomessa kun valtaosa tähän hintaan irtoavista jälkiruokaviineistä on automaattisesti sitä tuoreinta vuosikertaa. Sitruunatahnan kanssa tarjottujen pannukakkujen parina viini sopi varsin loistavasti ja sen ainoa ongelma oli lähinnä pullon pieni koko – näin upeata viiniä olisi aivan mielellään siemaillut pullon verran ihan sellaisenaan.

Viini on varsin mainiossa tikissä nyt jos korkkaaminen kiinnostaa, mutta viini myös lupailee varsin hyvää lisäkypsytystä ajatellen – jos sattuisi toinen puteli löytymään, korkkaisin sen varmaankin vasta viinin saavutettua n. 20-25 vuoden iän.

Lyhyesti: Jälkiruokaviinien aatelia: selkeästi jo hieman kehittyneempi, intensiivinen, makea, kepeä ja rakenteikkaan hapokas TBA, josta on pidetty dominoivat uuden tammen aromit kaukana.

Arvio: Erinomainen – todella moniulotteinen, tasapainoinen ja kaikin puolin ihastuttava TBA. Jos lähitulevaisuudessa on tiedossa laskeutumisia Frankfurtin lentokentälle, suosittelen metsästämään pullollisen tätä nektaria näppeihin!

Hinnan (26,90e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti