Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.7.13

Mileştii Mici Traminer Rezerva 1988

Mileştii Mici Traminer Vin de Calitate Matur Rezerva 1988
  • Valmistaja: Mileştii Mici
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Moldova
  • Alue: Ialoveni
  • Rypäleet: Savagnin (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 11,74e (Huhtikuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)



Duuniporukkamme illanvietossa ensimmäinen korkattu valkoviini oli tilausvalikoimasta löytynyt ja sittemmin poistunut kummajainen: Moldovalaisen viinitilan ja kellarikompleksi Mileştii Micin neljännessata vuotta kypsytetty valkoviini, joka irtosi hämmentävästi reilulla kympillä – yleensä tämänikäiset viinit ovat hinnaltaan monesti lähempänä kolmi- kuin yksinumeroisia summia. Mileştii Mici on ymmärtääkseni Moldovan valtion omistama viinitila, joka samalla omistaa maailman suurimman viinikellarin – mikä todellisuudessa on maan alla sijaitseva, 250 kilometriä pitkä tunnelikompleksi, jossa sijaitsee yli 2 miljoonaa kypsyvää viinipulloa.

Viini ei ole Gewürztraminer, kuten monet nimestä olettavat, vaan rypäleen vähemmän aromaattinen sukulaisrypäle, Savagnin, joka tunnetaan monissa maissa nimellä Traminer. Viiniä on kypsytetty valtaosa sen elämästä – vuodesta 1988 vuoteen 2010 – suurissa tammisammioissa ja viini on vasta loppuvuodesta 2010 pullotettu ja pistetty myyntiin. Vuonna 2011 viinin tullessa myyntiin kyseessä oli varsin tuore pullote, mutta nyt viini on ehtinyt makoilla vielä pullossakin kaksi ja puoli vuotta.

Ensiksi vastaan tulee viinin tiiviiseen suljentaan tarkoitettu vahakapsuli. Kenties ihan hyvä veto sulkea pullo näin täysin happikosketukselta – näin vanha viini ei todennäköisesti juurikaan kaipaa enää yhtään enempää ilmaa. Kapsuli kuitenkin paljastuu sekä varsin sitkeäksi että hauraaksi – toisin sanoen mahdollisimman vaikeaksi korkattavaksi. Lopulta jauhoinen vaha saadaan siistittyä korkin päältä ja pullosta irtoaa pieni, kutistunut korkki. Seuraavaksi viiniä osanottajien lasiin ja ihmettelemään iäkästä tavaraa!

Viinillä on melko keltaiseen taittuva, vaalean pihkainen väri.

Tuoksu on yllättävän kevyt. Aromipuolelta löytyy melko vähän mitään ihmeellistä, lähinnä jälkiruokaviinit mieleen tuovaa makeaa hunajaisuutta, kuivattua olkisuutta ja hennon hapettunutta hedelmäisyyttä. Yleisesti tuoksu on jopa yllättävän kevyt ja mitäänsanomaton.

Maultaan viini on kuiva mutta samalla hyvin ohuehko ja lähes hapoton. Kevyttä makumaailmaa hallitsevat hyvin olkiset ja sherryisen mausteiset vivahteet sekä kevyesti kuiva hunajaisuus. Seasta löytyy myös kevyttä mineraalia, aavistus mausteisuutta ja sitruksisuutta, joka hyvin vähäisistä hapoista johtuen tuntuu olevan yksinkertaisesti väärässä paikassa. Kokonaisuus on hyvin vaisu ja tunnin jälkeen viini tuntuu vielä vaisummalta, aromien haipuessa ja oksidoituneiden vivahteiden vallatessa alaa.

Vähäiset hapot tekevät viinin jälkimausta erittäin lyhyen ja vaisun. Viinistä jää ohuehko, yrttinen, hennon kukkainen ja kevyen hapettuneen mausteinen jälkivaikutelma, joka katoaa nopeasti suusta.

MM:n Traminer todennäköisesti katosi tilausvalikoimasta sen vuoksi, ettei se ollut enää kuranttia tavaraa – vertaamalla pari vuotta vanhoihin arvioihin tämä viini vaikuttaa täysin eri tavaralta. Erityisesti viinin hapokkuus on tätä nykyä täysin kadoksissa ja aromimaailmakin tuntuu melko lailla haipuneen piiloon – yleisvaikutelma on melko vanha ja selvästi huippunsa ohittanut. Jos pulloja sattuu vielä löytymään kaapista, suosittelen korkkaamaan ne vielä kun viini on juotavissa – tämä viini ei todellakaan parane enempää ikääntyessään.

Lyhyesti: Ikäänsä nähden harvinaisen edullinen viini, joka kuitenkin on jo nähnyt parhaat päivänsä. Viinin erittäin vaisu hapokkuus ei riitä kantamaan kevyttä kokonaisuutta loppuun saakka, vaan viini vaikuttaa melko ohuelta ja tylpältä.

Arvio: Huono – viini on saattanut olla varsin mielenkiintoinen tuttavuus pian pullotuksen jälkeen, mutta nyt, pari vuotta myöhemmin, viinistä on vaikea saada irti juuri mitään mielenkiintoista.

Hinnan (11,74e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

5 kommenttia:

  1. Harmi, ettet pitänyt tästä. Join tätä varmaan laatikollisen 2011 (samoin kuin heidän punaista, joka myös oli Alkon tilausvalikoimassa silloin). Tätä kirjoittelin silloin: "It had sweet and ripe aromas of oranges, minerals, earth and rosewater. The palate was dry but pleasantly rich despite the low alcohol and has pleasantly crisp acidity. Both the aroma profile and the structure remind me of Čotar's Malvazija. It is very lively despite some aged aromatics." En oikein kuvitellut, että se näin nopeasti olisi ikääntynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, totta puhuen sekä tämä että Codru olivat kiinnostaneet ja kunnolla siitä asti kun ne bongasin tilausvalikoimasta, niin halpoja kun olivat, mutta ikinä ei tullut niitä ostettua, koska 12 pullon laatikollinen olisi pitänyt ostaa kerralla. Lisäksi kyllä myös viineistä tuli cellartrackerin arviot katsastettua (tuo teikäläisen mukaanlukien), mikä lisäsi vain mielenkiintoa.

      Siksi olikin pettymys, että tämä oli näin kuolleen oloinen. Erityisesti tuo todella matala hapokkuus teki viinistä hyvin vetisen oloisen, mitä haipuneet aromit eivät juurikaan vähentäneet. Hämmentyneen ketterästi viini on kyllä päässyt kehittymään, mutta samalla myös antaa mahdollisen selityksen sille, miksi maahantuoja on ottanut viinit pois valikoimasta.

      Poista
  2. Molempia oli kyllä Erottajan (RIP!) Alkossa pulloittain! Olisinpa osannut vihjaista Sinulle silloin että sieltä kannattaa hakea!

    VastaaPoista
  3. Huokeita tilausvalikoimatuotteita on kyllä helppo tilata jonkin tietyn myymälän hyllyyn, jos ei saa itse koko lootaa menemään. Varsinkin jos on itse Alkossa duunissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta helppous, muttei vielä tee asioista täysin mahdollista! Esimerkiksi jos myymälässä on maksimimäärä tv-tuotteita (tämäkin rajoitus nyt on melkoista paskaa) tai myymäläpäällikkö ei mielellään ota tv-tuotteita myymälään ovat tehokkaita esteitä tilaamiselle. Homma olisi helpompaa, jos olisi itse tuotevastaavan hommissa. :)

      Poista