Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


8.7.13

Masi Bonacosta Valpolicella 2011

Masi Bonacosta 2011
  • Valmistaja: Masi Agricola
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Valpolicella Classico
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Valpolicella, Valpolicella Classico
  • Rypäleet: Corvina (70%), Rondinella (25%), Molinara (5%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arvointihetkellä: 10,90e (Huhtikuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 11,48e (Heinäkuu 2014, Alko)

Winestaten Masi-maistelutilaisuuden päätteeksi paikalla oli tarjolla pientä purtavaa sekä talon Valpolicellan alueen viinien perustyöjuhta, Bonacosta. Viini on tullut testattua aiemmin, jolloin se on onnistunut hurmaamaan ihastuttavalla kepeydellään ja raikkaudellaan – jopa normaalisti kevyiden Valpolicellojen joukossa Bonacosta on vaikuttanut suht kepeältä, mutta samalla varsin freesiltä, tasapainoiselta ja kesäiseltä esitykseltä.

Viiniin käytettävät rypäleet tulevat Masin Valpolicella Classicossa sijaitsevilta suurilta Bonacosta-tarhoilta. Viiniä kypsytetään kuuden kuukauden ajan suurissa tammisammioissa; tämän lisäksi viinistä 14% (pelkästään Corvinaa) kypsytetään uudesta tammesta tehdyissä barrique-tynnyreissä.

Väriltään viini on jopa yllättävän tumman rubiininpunainen ja vain jonkin verran läpinäkyvä – reunoilta toki selkeästi vaaleampi ja ohuempi. Muistikuvieni mukaan Bonacostan vanhempi vuosikerta oli väriltään melko lailla kevyempi ja vaaleampi.

Bonacostan tuoksu on mehevän kypsä ja melko tummanpuhuva. Etualalla vastaan tulee makeata tummaa kirsikkaa ja vadelmaa, taustalle jättäytyy kepeätä, tuoreen karpaloista marjaisuutta. Kevyt tammisuus sävyttää tuoksua sieltä täältä ja tuo viiniin hillittyä vaniljaisuutta ja aavistuksen suklaaseen taittuvaa aromikkuutta.

Marjainen ja miellyttävän raikas makumaailma tarjoaa kepeää kirsikkaisuutta, vadelmaa, kevyttä yrttisyyttä ja hennon mausteista tammea. Kokonaisuutena Bonacosta on ryhdikäs, turvallinen, simppelinpuoleinen ja helppo, mutta kepeydestään huolimatta viini vaikuttaa aiempaan muistikuvaani peilaten runsaammalta ja mehevämmältä. Viinin kevyt runko ei tarjoa hirveästi peittoa melko matalalle (12%) alkoholille, minkä vuoksi viini tuntuu melko lämpimältä – mutta varsin mukavalla tavalla, toisin kuin monesti jopa tasapainottomat 15% volteilla varustetut, yliuutetut megaviinit.

Punaisten marjojen dominoima jälkimaku on varsin mukava, mutta melko lyhyehkö. Viinistä jää miellyttävä, kevyen lämmin ja turvallinen jälkivaikutelma.

Tällä haavaa Masi Bonacosta vaikutti hieman kypsemmältä, uuttuneemmalta ja hieman vähempihappoiselta kuin edellinen testaamani 2009, mutta erot näiden kahden viinin välillä ovat varsin pieniä. Yleisesti Bonacosta on mukavan kepeä, freesi ja marjainen arkiviini, joka toimii hyvin simppelien italialaisruokien parina, mutta tarvittaessa pelaa vaikka punalihaisen kalan tai kepeiden piknikeväiden kanssa. Jotta viinin raikkaudesta saisi parhaimman terän irti, suosittelen jäähdyttämään viiniä kohtuullisesti.

Lyhyesti: Varsin kepeä, marjainen, lämmin ja tasapainoinen arkiviini, joka pelaa mainiosti kevyen pikkupurtavien kumppanina. Alkon yksi keveimpiä viinejä, mutta sellaiseksi varsin kelvollinen esitys.

Arvio: Miellyttävä – arkinen ja mutkaton mutta mukavan freesi, maukas ja tasapainoinen tyylilajinsa edustaja. Alkon tämänhetkisen valikoiman perus-Valpolicelloista kenties paras esitys.

Hinnan (11,48e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti