Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


24.9.12

Paul Buecher Grand Cru Hengst Gewurztraminer Vendanges Tardives 2005

Paul Buecher Grand Cru Hengst Gewurztraminer Vendanges Tardives 2005
No niin, vuorossa taas tuttavuuksia omasta kaapista; tällä kertaa makeata. Kyseessä on siis Wintzenheimin kylän Grand Cru -tasoiselta Hengstin tarhalta peräisin oleva Vendanges Tardives (Late Harvest) Gewürztraminer. Vuosikerrasta on nyt kulunut himpun vajaa seitsemän vuotta niistä kymmenestä, jotka tuottaja lupaa viinilleen, joten toivon mukaan viini olisi ainakin lähellä sitä kuuluisaa huippuaan.

Väristä näkee, että viini on selvästi saanut ikää: siinä missä VT-viinit ovat nuorena melko kuulaan kullankeltaisia, on tämän viinin väri kohtalaisesti kuparinruskeaan taittuva kullankeltainen.

Tuoksussa on rypäleelle ja viinityylille ominaista hunajaa, aprikoosia, ruusuvettä ja Sun-Maid-rusinaa, mutta myös selvästi kehittyneeseen taittuvia vivahteita, kuten sienimäisyyttä, nahkeutta, tawnymaista pähkinäisyyttä ja paahtovanukasta.

Suutuntumaltaan tämä viini on todella, todella samettisen pehmeä ja eteerinen, johtuen lähinnä hyvin matalasta hapokkuudesta. Suutuntuma onkin melkoisen täyteläinen ja öljyisen liukas. Maussa on selvää makeutta kohtalaisesta jäännössokerista (85 g/l), kun taas itse hedelmäisyys on melko kuivan oloista ja mausteista, antaen viinille miellyttävää runsautta, syvyyttä ja vastapainoa. Aromipuolelta löytyy kukkia, litsiä, hennon pähkinäistä oksidoitumisen aromia ja makeita leivontamausteita. Kokonaisuus on todella runsas ja hienostunut, mutta samalla myös ikävästi melko ponneton ja tasapaksu johtuen vähäisistä hapoista. HIeman tuhdihko alkoholi (13,5%) tuo kokonaisuuteen kevyesti polttelevaa tulisuutta.

Jälkimaku on hyvin pitkä, aromikas, hunajainen ja persikankuorinen, mutta myöskin hieman vaisu ja ponneton. Kevyttä alkoholin lämpöä tuntuu hetken ajan nielussa.

Tämä viini on kyllä runsaille jälkiruoille turhan ponneton ilman hapokkuuden tuomaa terää, mutta puolikoville ja hienostuneen aromikkaille vaaleille juustoille sen sijaan varsin toimiva ratkaisu – viini tuli testattua brien, britticheddarin ja 12 kk goudan parina varsin hyvällä menestyksellä. Paul Buecherin VT ei ole oikein hintansa väärti – hintalapussa on varmasti hieman perusteetontakin Grand Cru -lisää – mutta kovasta hinnastaan huolimatta viini on todella tyylikäs ja maukas esitys.

Lyhyesti: Vähäisestä hapokkuudestaan johtuen hieman laiska ja ponneton, mutta silti erittäin aromikas, vivahteikas, runsas ja pitkä jälkiruokaviini, jonka makeus on onnistuttu saamaan varsin hyvin kohdalleen vähäisiin happoihin nähden.

Arvio: Tyylikäs – viini kaipaisi selvästi lisää happoja ollakseen, mutta upeasti kehittyneessä aromipuolessa ei valittamista juurikaan ole. Rakenteettomuutensa takia viini ei oikein vastaa sitä, mitä tämän hintaluokan jälkiruokaviiniltä voisi odottaa, mutta siitä huolimatta kyseessä on erittäin maukas ja tyylikäs tapaus.

Hinnan (25,10e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti