Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


25.9.12

Cecilia Beretta Ripasso 2010

Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso 2010
  • Valmistaja: Cecilia Beretta, Pasqua
  • Tyyppi: Punaviini, DOC Valpolicella Superiore
  • Maa: Italia
  • Alue: Veneto, Valpolicella
  • Rypäleet: Corvina (65 %), Rondinella (20 %), Negrara (10 %), Corvinone (5 %)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 14,99e (Syyskuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 14,99e (Tammikuu 2014, Alko)

Mikäviinissä tuli palattua vanhan kunnon Cecilia Beretta Ripasson pariin. Pitkään tämä pääasiassa tusinaviinejä tuottavan Pasquan laatuviineihin keskittyneen osaston, Cecilia Berettan, Ripasso on edustanut itselle oikein kelvollista ja hyvän hinta-laatusuhteen Ripassoa – siitä huolimatta, että sen hinta on kiivennytkin tasaisesti ylöspäin. Vaikkei se olekaan semmoinen muhkeantuhti pommi kuten Tommasin tai Zenaton Ripassot, on se selvästi tuhdimpi ja rakenteikkaampi useimmat saman tai edullisemman luokan Ripassot. Ja mielestäni Ripassossa pitää kuitenkin löytyä potkua; perus-Valpolicellat ovat sitä varten, kun halutaan sitä kevyempää tavaraa.

Väriltään viini on melko kirkkaan läpinäkyvä, mutta hyvin tumman ja kauniin rubiininpunainen. Tuoksu on mehevä, musteinen, melko kirsikkahilloinen, hennon tamminen, lähes lihainen ja varsin runsas.

Cecilia Beretta Ripasso on suutuntumaltaan jossain täyteläisen ja keskitäyteläisen välimaastossa – kevyempi kuin tuhdeimmat Ripassot, mutta tuhdimpi kuin Valpolicellat ja Valpolicella superioret. Juuri sopiva keskitien kulkija, siis. Makumaailma on aluksi kuiva ja napakan hapankirsikkainen, jota sitten seuraa selvästi runsaampi ja mausteisempi, hennosti makeaan taittuva kuivattujen hedelmien sävyttämä hedelmäisyys. Kokonaisuus on melko vivahteikas ja melko tanniininen. Happoja on sopivasti suutuntumaan nähden, kokonaisuus on terhakka ja hyvin fokusoitunut runsaammasta ilmaisustaan huolimatta.

Pitkänpuoleinen jälkimaku on mehevän tumman marjainen, kevyesti vadelmainen, kielellä viipyilevä ja kypsän luumuinen.

Beretta Ripasso on edelleen uudella vuosikerrallaan varsin oiva Ripasso Alkon valikoimasta. Yhdistelmä tarpeeksi tuhtia mutta silti riittävän kevyttä pohjoisitalialaista ilmaisua. Vaikkakin ihan mainio viini sellaisenaan, on viini parhaimmillaan tuhtien ruokalajien, kuten pataruokien, riistan tai muun punaisen lihan, kumppanina.

Lyhyesti: Ryhdikäs, mehevänpuoleinen, mausteinen ja miellyttävän aromikas Ripasso.

Arvio: Erittäin hyvä – edelleen mielestäni yksi parhaista Ripassoista Alkossa. Tarjoaa Valpolicella Superiore -viinien ryhtiä ja Amarone-viinien syvyyttä. Vuosikerta 2008 on jäänyt mieleeni hiukan ryhdikkäämpänä verrattuna tämän vuosikerran hieman mehevämpään makeuteen, mutta ei siitä laadullisesti kovinkaan kauas taakse jäädä.

Hinnan (14,99e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti