Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


29.8.12

Paul Masson California White

Paul Masson California White
  • Valmistaja: Paul Masson Mountain Winery
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Yhdysvallat
  • Alue: Kalifornia
  • Rypäleet: ?
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 7,48e (Elokuu 2012, Alko)
  • Hinta nyt: 8,39e (Tammikuu 2014, Alko)

Vuorossa Paul Massonin tunnistettavassa karahvissa kulkeva, vuosikerraton tusinaviini.

Väri on melko kellertävä, aavistuksen vihreänsävyinen. Tuoksu on erittäin yllätyksetön: se on kevyenpuoleinen ja hillitysti raikkaan hedelmäinen, tarjoillen kevyttä omenaa ja sitrusta. Yhtään enempää nuuhkiessa hedelmän alta paljastuu hento, mutta selvä kynsilakanpoistoaineen aromi.

Maku on melko kevyt ja neutraali, mutta yllättäen paljon raikkaampi ja kuivempi kuin olin ennakko-odotusteni perusteella osannut odottaa. Maussa on kevyttä, kypsän makeata hedelmäisyyttä, hapanta omenaa ja sitrusta. Makumaailmaa kuitenkin vaivaa jo tuoksusta tuttu asetonisuus. Viini on kuitenkin yllättävän kuiva ja ryhdikkään hapokas vuosikerrattomaksi bulkkiviiniksi. Olen yllättynyt.

Jälkimaku on tylsä, lyhyenpuoleinen, kevyen omenainen, asetoninen ja hieman alkoholisen lämmin.

Ruoan kanssa hedelmäisyys korostui hieman, mutta asetoni ja alkoholi selvästi enemmän. Sellaisenaan viini on todela kasvoton, etäinen, tylsä ja vaisu; ruoan kanssa kaikkea muuta kuin miellyttävä. What's the point?

Annoin viinin lämmetä lasissa jonkin aikaa, jos hedelmä olisi sillä tullut paremmin esiin, sillä olihan viini hyvin viilennetty – puteli napattiin jääkaapista kun herrasväki istuutui pöytään.

Tuoksussa hedelmä tuli hieman tuntuvammin esiin, mutta lämmettyään viini alkoi yhä enemmän muistuttaa ennakko-odotusteni luomaa kuvaa: viileänä korostunut raikkaus ja hapokkuus haipuivat tiehensä, viiniin tuli jäännössokerin (12 g/l) makeutta ilman varsinaista hedelmäisyyttä ja kokonaisuus muuttui entistä raskaammaksi ja persoonattomammaksi.

En kyllä oikein vakuuttunut tämän viinin kanssa juuri mistään muusta, kuin siitä että näistä helpostitunnistettavista karahvi-pulloista kannattaa jatkossakin pysyä erossa. Kyllähän tätä hörppi ruoan kanssa, mutta ruokajuomana tämä ei ollut juuri vettä kummempaa. En voi suositella viinin ystäville sen enempää kuin viinin vihaajillekaan. Kenelle tämä muka tarjoaa mitään?

Lyhyesti: Todella persoonaton, vaisu ja mitäänsanomaton viini, jota vaivaa niin tuoksun kuin maun asetonisuus. Viileänä raikkaampi, muttei silloinkaan kovinkaan tasapainoinen.

Arvio: Huono – ei tämä vielä surkea tai ala-arvoinen tapaus ole, sillä kyllähän tämän viiniksi tunnistaa, eikä tämän juominenkaan mitenkään kauheata ole. En vain ymmärrä saako kukaan tästä mitään mitä ei saisi kuuden euron viinistä?

Hinnan (8,39e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti